Minua suututtaa. Eilen illalla olin aikeissa lukea pari juttua p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 tulleesta Hippos-lehdest\u00e4 ja menn\u00e4 sen j\u00e4lkeen nukkumaan. Nukkuminen siirtyi, koska lehden tyyli alkoi \u00e4rsytt\u00e4\u00e4. Kirjoitin alkuvuonna, ett\u00e4 en ole hirve\u00e4n ihastunut uuden kustantajan lehteen, mutta katson mit\u00e4 tulee. Alkukankeuksien j\u00e4lkeen lehti voi parantaa juoksuaan. Nyt meni kuppi nurin, Hippos! Lehti on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 painettu blogi, josta n\u00e4kyv\u00e4t toimittajien suosikkituotteet ja kes\u00e4lomareissut. Esimerkiksi kes\u00e4ihottumasta kertova asiallinen juttu on osittain Solheds-tuotesarjan kehitt\u00e4j\u00e4n Saija Pihkasen kirjoittama. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa en viel\u00e4 ep\u00e4illyt mit\u00e4\u00e4n, juttu oli kiinnostava. Seuraavassa artikkelissa kerrotaan, miten kes\u00e4ihottumaisen hevosen ihoa voi hoitaa ja se juttu on niin kritiikit\u00f6n, ett\u00e4 minua h\u00e4vett\u00e4isi toimittajan sijassa kirjoittaa tuollaista. Jutun kruunaa viel\u00e4 Solhedsin mainos aukeaman laidassa.<\/p>\n
Seuraavakin juttu oli sidonnaisuuksiltaan arveluttava. Portugali kiinnostaa, koska minulla oli jonkin aikaa blogiyhteisty\u00f6kuvio portugalilaisen hevostilan kanssa. Otin selv\u00e4\u00e4 lusitanoista, Portugalin ratsastuss\u00e4ist\u00e4 ja hevoshistoriasta. Hippoksen jutun viimeinen virke kuului: \u201dPortugalin ratsastusmatkan j\u00e4rjesti ruotsalainen matkatoimisto HorseXplore.\u201d Lyhyt lause ei kerro, oliko kirjoittaja maksanut itse matkansa, vai oliko t\u00e4m\u00e4kin mainos. Hippos on aatteellinen julkaisu. Ainoa, jota lehden kuuluu mairitella on SRL:n toiminta, sill\u00e4 se on liiton j\u00e4senlehti, samaan tapaan kuin ammattiliiton lehdess\u00e4 toimitus saa kertoa, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ammattiliitot tekev\u00e4t.<\/p>\n
Lehti tulee SRL:n j\u00e4senyyden ohessa, joten voisi ajatella, ett\u00e4 \u201dilmaisella\u201d lehdell\u00e4 ei ole v\u00e4li\u00e4. On sill\u00e4. Viimevuotinen Hippos oli yleens\u00e4 laatulehti: Juttuja oli v\u00e4hemm\u00e4n, mutta ne olivat perusteellisia. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 luen mieluiten Hevosurheilua silloin, kun siin\u00e4 on kahden aukeaman juttu hevosten terveyteen liittyen. Juttuihin haastatellaan useampaa kuin yht\u00e4 l\u00e4hdett\u00e4 moniulotteisen n\u00e4k\u00f6kulman saamiseksi. Haluan lis\u00e4ksi lukea ihmisist\u00e4, joilla on sanottavaa \u2013 ihmisist\u00e4, jotka ovat toimineet hevosten kanssa vuosikymmeni\u00e4 ja jotka ovat k\u00e4sitelleet satoja hevosia. Kun orastava kilpaurani j\u00e4i tauolle viime vuonna, mietin ostaako SRL:n j\u00e4senyytt\u00e4. Saan liki samat edut seuran kannatusj\u00e4senen\u00e4. Miettimisen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tin pysy\u00e4 liitossa hyv\u00e4n lehden vuoksi. Nyt harmittaa.<\/p>\n
Ei lehti ollut kokonaan huono. Elmo Jankarin ja Sanna Siltakorven nuorten hevosten k\u00e4sittely oli kiinnostavaa luettavaa. Kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4 l\u00f6ytyy niin paljon, ett\u00e4 kokonaisuus menee miinuksen puolelle. Jutut ovat blogimaisen lyhyit\u00e4 ja aihepiiri on kirjava, mik\u00e4 tekee vaikutelman siit\u00e4, ett\u00e4 ne on hutaistu kasaan. Lis\u00e4ksi kaupalliset \u201dyhteisty\u00f6t\u201d eli piilomainonta antavat my\u00f6s sille blogimaisen leiman. Voin ihan yht\u00e4 hyvin lukea blogeja. Ne ovat ilmaisia ja kertovat yleens\u00e4 rehellisesti, milloin luen mainosjuttua.<\/p>\n