{"id":2667,"date":"2017-08-05T21:56:22","date_gmt":"2017-08-05T18:56:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/?p=2667"},"modified":"2017-08-17T02:34:28","modified_gmt":"2017-08-16T23:34:28","slug":"1600-luvun-suomenhevonen-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/hevosmiesten-tietotoimisto\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\/","title":{"rendered":"1600-luvun suomenhevonen oli pieni sitke\u00e4 poni ja talon arvokkain el\u00e4in"},"content":{"rendered":"

Kuva yll\u00e4: Kuvassa oikealla oleva rautias gotlanninruss on ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 suomalaista maatiaishevosta. Suomenhevoset ja russit ovatkin sukulaisrotuja. Kuva Vilma Villi, kuvaa on muokattu n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhalta.<\/em><\/p>\n

Alueella, joka nyky\u00e4\u00e4n tunnetaan Suomi-nimisen\u00e4 valtiona, on ollut hevosia jo ainakin tuhannen vuoden ajan. Suomenhevosen sukupuusta l\u00f6ytyy pohjoiseurooppalainen mets\u00e4hevonen, josta on todenn\u00e4k\u00f6isesti l\u00e4htenyt muun muassa sellaisia rotuja kuin eestinhevonen ja gotlanninruss. N\u00e4m\u00e4 lajit voidaan katsoa suomenhevosen sukulaisroduiksi. Ensimm\u00e4iset kirjalliset merkinn\u00e4t l\u00f6ytyv\u00e4t 1200-luvulta, ensimm\u00e4inen merkint\u00e4 kasvatustoiminnasta l\u00f6ytyy vuodelta 1338, jolloin Karjalasta myytiin hyvi\u00e4 siitostammoja. Aluetta kutsutaan aikakirjoissa nimell\u00e4 tamma-Karjala. Varsinainen suomenhevonen on ollut olemassa vasta 1800-luvun lopulta, jolloin lajille alettiin puuhata omaa kantakirjaa.<\/p>\n

Suomalainen maatiaishevonen oli 1600-luvulla noin 120 cm korkea poni. Kookkaammat, jopa 140-senttiset yksil\u00f6t, p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t yleens\u00e4 kartanoihin kasvamaan, pienemm\u00e4t talonpoikaistiloille. Onnettomien kulkuyhteyksien vuoksi muut kuin herrasv\u00e4en edustajat eiv\u00e4t liikkuneet juuri kyl\u00e4ns\u00e4 ulkopuolella, niinp\u00e4 l\u00e4hes joka kartanossa oli omanlaistaan kasvatustoimintaa. Yleisin tavoite oli kasvattaa kokoa, ja ulkomailta tuotettiin kartanoihin esimerkiksi friisil\u00e4ist\u00e4 ja oldenburgilaista hevoskantaa, skoonelaista, ardenneria ja orlovia. Kartanoissa kasvatettiin usein erikseen ty\u00f6- ja ratsuhevosia, talonpojan v\u00e4h\u00e4t hevoset saivat toimittaa molempia virkoja.<\/p>\n

\"Inkantinki-kartano\"<\/a>

Hevosia kartanolla. Kuva: Inkantinkin Facebook-sivu.<\/strong><\/span><\/a><\/p><\/div>\n

Talonpojan hevonen oli tilan arvokkain el\u00e4in, ja sill\u00e4 oli etuoikeuksia. Se sai enemm\u00e4n hein\u00e4\u00e4 kuin lehm\u00e4t. Hevonen oli ainoa, jota varten viljeltiin hein\u00e4\u00e4 ja se sai sit\u00e4 4-5 kg p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, kun lehm\u00e4 joutui tyytym\u00e4\u00e4n yhteen kiloon. Hevonen sai asua sis\u00e4ll\u00e4 tuvassa tai talon p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 olevassa suojassa niin sanotulla miesten puolella. Naiset hoitivat muun karjan, mutta hevonen oli miesten huostassa. Kansan keskuudessa h\u00e4rk\u00e4 oli vetojuhtana viel\u00e4 1600-luvulla yleisempi kuin hevonen, sill\u00e4 se tuli toimeen v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 ruualla ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, h\u00e4rk\u00e4\u00e4 ei tarvinnut luovuttaa kuninkaan jatkuviin sotiin vet\u00e4m\u00e4\u00e4n tykkej\u00e4. Luovutusvelvoite koski vain hevosia. Armeija valitsi tosin palvelukseensa mieluiten suuria, yli 135-senttisi\u00e4 hevosia, joskin niit\u00e4 oli toisinaan vaikea saada. Armeijan lis\u00e4ksi hevosenotto-oikeus koski my\u00f6s kruunun korkea-arvoisia virkamiehi\u00e4. Talonpoika m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin lainaamaan hevonen kruunun ajurin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Aina hevosia ei kohdeltu hyvin n\u00e4ill\u00e4 matkoilla, talonpoika saattoi saada takaisin juuri ja juuri hengiss\u00e4 olevan ylirasittuneen el\u00e4inparan.<\/p>\n

Kyl\u00e4n hevoset laidunsivat kes\u00e4isin laajoilla mutta niukoilla mets\u00e4laitumilla. Viljapellon sattuessa kohdalle hevosten oli ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti vaikea vastustaa ruuan kutsua, joten usein ne l\u00f6ydettiinkin viljapelloilta. Saadakseen korvauksia hevosten omistajilta viljelij\u00e4n oli ensin osoitettava aidanneensa pellon riitt\u00e4v\u00e4n hyvin hevosten varalta. Sen vuoksi hevoset vietiin mahdollisuuksien mukaan laiduntamaan saariin, jossa niiden aiheuttamat tuhot pysyiv\u00e4t v\u00e4h\u00e4isempin\u00e4.<\/p>\n

Sotahevonen Ruotsin it\u00e4isest\u00e4 maakunnasta<\/h2>\n

1600-luku oli Ruotsin suurvallan aikaa ja sotien aikaa. Ruotsin armeijalla oli ratsuv\u00e4en hevosina suuret ja hienot hevoset (g\u00e5ngere, menij\u00e4), mutta pieni 125-senttinen ja 300-kiloinen \u201dklippare\u201d eli kipitt\u00e4j\u00e4 sai vet\u00e4\u00e4 liki itsens\u00e4 painoista tykki\u00e4. Hakkapeliittojen sotaretket kestiv\u00e4t usein vuosia, ja niiden aikana tapahtui kasvatustoimintaa. Kotoa l\u00e4hteneet tammat astutettiin sotasaaliiksi saaduilla oreilla, mieluiten niill\u00e4 v\u00e4h\u00e4n fiinimmill\u00e4, joten sotamies saattoi palata kotiin aivan erin\u00e4k\u00f6isen hevosen kanssa kuin oli sotaan l\u00e4htenyt. Elini\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen sotaan joutuneen hevosen osa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut huono: 15-vuotias oli viel\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4, jotkin hevoset olivat yli 30-vuotiaita. Karjalan ratsuv\u00e4en rykmentiss\u00e4 palvelevien hevosten keski-ik\u00e4 vuonna 1719 oli 17 vuotta. Vanhin niist\u00e4 oli 36-vuotias.<\/p>\n

\"Hakkapeliittain-kotiinpaluu\"<\/a>

Lahdesta l\u00f6ytyy legendaarisille hakkapeliitoille omistettu patsas nimelt\u00e4 Hakkapeliittain kotiinpaluu.<\/p><\/div>\n

Pieniruokainen ja sitke\u00e4 poni oli teki sotaherroihinkin vaikutuksen. Suomen sodassa, jonka tuloksena Ruotsi joutui luovuttamaan it\u00e4isen maakuntansa Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnalle, suomenhevoset vetiv\u00e4t tykkej\u00e4 ruotsalaisten riveiss\u00e4. Kenraalimajuri kreivi Magnus Bj\u00f6rnstjerna kiitteli muistelmissaan, ett\u00e4 ilman noita pieni\u00e4 sisupusseja tappiot olisivat olleet kohtalokkaat ja ett\u00e4 tanskalaiset tai holsteinilaiset eiv\u00e4t olisi mill\u00e4\u00e4n kest\u00e4neet sit\u00e4 r\u00e4\u00e4kki\u00e4.<\/p>\n

Kasvata kokoa, muusta viis<\/h2>\n

Kansatieteilij\u00e4 Kustaa Vilkuna on mitannut 1700-luvun hevosilta j\u00e4\u00e4neit\u00e4 l\u00e4nki\u00e4 ja arvellut maatiaishevosten keskikorkeudeksi 129 cm ja kartanossa kasvaneen korkeudeksi noin 130 cm. Hevosen koko oli siis hieman kasvanut edelliselt\u00e4 vuosisadalta, ja koon kasvattaminen oli edelleen t\u00e4rkein tavoite. Kun tuijotettiin vain kokoa, rakenneviat olivat hyvin yleisi\u00e4. Niit\u00e4 alettiin karsia vasta kantakirjan perustamisen j\u00e4lkeen. Kun koko on ajan saatossa kasvanut, \u201dalkuper\u00e4isen\u201d kaltaista ponikokoista suomenhevosta kutsutaan t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 suomenpienhevoseksi.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n aikana 1800-luvulla Suomen kansa sai maistaa palasen itsen\u00e4isyytt\u00e4 itsehallinnon muodossa. Suomenhevonen n\u00e4htiin kansakunnan symbolina, ja 1800-luvun lopulla. Vuonna 1894 perustettiin hevoskasvatusyhdistys Hippos, jonka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 oli tehd\u00e4 suomenhevosesta rotu rotujen joukkoon. Keisarillinen senaatti hyv\u00e4ksyi tavoitteen ja vuonna 1907 avattiin suomenhevosen kantakirja. Siihen hyv\u00e4ksyttiin 113 oria, joiden keskikorkeus oli 153 cm ja jotka olivat nopeita juoksijoita. Itsen\u00e4isyysaatteen lis\u00e4ksi Suomessa ja maailmalla oli vallalla rotuoppi, joka korosti rodun puhtautta. Suomenhevosen kohdalla se n\u00e4kyi rautiaiden yksil\u00f6iden suosimisena kantakirjaa perustettaessa. Muut v\u00e4rit ovatkin miltei kadonneet v\u00e4rikirjosta. Kimoja ja kirjavia l\u00f6ytyy l\u00e4hinn\u00e4 en\u00e4\u00e4 suomenpienhevosista.<\/p>\n

Ainoa taho, joka ei ollut vakuuttunut suomenhevosen paremmuudesta muihin rotuihin n\u00e4hden oli Suomen armeija. Itsen\u00e4isyyden alkuvuosina armeijassa k\u00e4ytiin kiivasta v\u00e4ittely\u00e4 siit\u00e4, millainen hevonen ratsuv\u00e4ell\u00e4 pit\u00e4isi olla. Osa upseereista halusi suosia komeita, ratsuiksi jalostettuja rotuja eik\u00e4 maalaisv\u00e4est\u00f6n raskasrakenteisia vetohevosia. Toisen puolen mielest\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomen armeija k\u00e4ytt\u00e4isi omaa rotuamme. Kiista p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 1924 suomenhevosen voittoon ja er\u00e4\u00e4nlaiseen kompromissiin: kantakirja jaettiin kahteen osaan. Toinen linja oli ty\u00f6hevoseksi sopivan rakenteen yll\u00e4pit\u00e4minen ja yleishevoslinjasta pyrittiin kasvattamaan kevyempi\u00e4, sek\u00e4 ratsu- ett\u00e4 kuormak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sopivia hevosia armeijan tarpeisiin.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Hevoskolonnaa autetaan er\u00e4\u00e4ss\u00e4 jyrk\u00e4ss\u00e4 m\u00e4ess\u00e4 maaliskuussa 1940 J.R.27. SA-kuva.<\/p><\/div>\n

Suomenhevonen joutuu taas sotaan<\/h2>\n

Toinen maailmansota veti suomenhevosenkin taas rintamalle. Ne toimivat tykinvet\u00e4jin\u00e4, sairaankuljettajina, evakuointikyytein\u00e4 ja tarkoilla aisteillaan ne my\u00f6s kykeniv\u00e4t havainnoimaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 paremmin kuin ihminen ja toisinaan pelastivat henki\u00e4 varoittamalla vaarasta. Hevonen selvisi mets\u00e4maastossa paremmin kuin yksik\u00e4\u00e4n moottoriajoneuvo. Armeijalla oli jonkin verran omasta takaa hevosia, mutta ei l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti. Koska my\u00f6s kotirintaman ruuantuotanto riippui hevosvoimista, kaikkia hevosia ei viety sotaan. Siitosoriit j\u00e4tettiin kotiin, jotta hevosia olisi jatkossakin. Sotaan kelpasi 5-18-vuotias ruuna tai tamma. Tamma ei saanut olla kantakirjatamma, kantava tai imett\u00e4v\u00e4. Valtioneuvosto s\u00e4\u00e4ti, ett\u00e4 kotiin piti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksi hevonen jokaista kymment\u00e4 peltohehtaaria kohti. Sotaan joutuneiden hevosen karvapeitteeseen leikattiin saksilla tunnistusnumero lautasen kohdalle. Hevosesta huolehtivan sotilaan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli pit\u00e4\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 numero oli koko ajan selv\u00e4sti n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. Hevosista pidettiin niin hyv\u00e4\u00e4 huolta kuin mahdollista, mutta tykist\u00f6hevosen osa oli kova. Ankara rasitus n\u00e4\u00e4nnytti, sy\u00f6p\u00e4l\u00e4iset vaivasivat ja ilmahy\u00f6kk\u00e4ykset haavoittivat tai tappoivat. Talvisodassa hevosista kaatui 12 % (72 000:sta) ja jatkosodassa 25 % (62 000:sta). Tunnistusnumeron perusteella hevonen voitiin palauttaa takaisin kotiin sodan j\u00e4lkeen. Hevosia hoitaneet sotilaat ovat kertoneet, ett\u00e4 hevosen kuolema tuntui heist\u00e4 jopa kovemmalta ja ep\u00e4oikeudenmukaisemmalta kuin ihmisten kaatuminen. Hevoset olivat heille yst\u00e4vi\u00e4, ja nelijalkaisen yst\u00e4v\u00e4n menetys oli kova paikka.<\/p>\n

\"\"<\/a>

L\u00e4hikuva hevosesta, joka kuljettaa kranaatteja. SA-kuva.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Hevosia kentt\u00e4tallissa, hyv\u00e4ss\u00e4 ilmasuojassa. Vasemman lautasen p\u00e4\u00e4lle on karvaan leikattu hevosen tunnistenumero. Syyskuu 1941. SA-kuva.<\/p><\/div>\n

\"\"<\/a>

Sairastalli. Vanha side poistetaan Rovaniemell\u00e4 huhtikuussa 1940. Hevosilla oli rintamalla kaikki palvelut: ruokahuolto, kengitys, sairastalli el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4reineen. SA-kuva.<\/p><\/div>\n

Sotien j\u00e4lkeen j\u00e4lleenrakennukseen ja raivaukseen tarvittavien hevosvoimien t\u00e4hden suomenhevosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli huipussaan. Mies ja hevonen olivat erottamaton pari sek\u00e4 pelloilla ett\u00e4 metsiss\u00e4. Hevosm\u00e4\u00e4r\u00e4 alkoi kuitenkin laskea 1950-luvulla. Sota ja maanviljelys olivat kaksi suomenhevosen t\u00e4rkeint\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Sota oli sodittu, armeija ei tarvinnut en\u00e4\u00e4 samanlaista hevosm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Maanviljelyksess\u00e4 traktorien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi samaa tahtia kuin hevosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 hupeni. Maalla ei riitt\u00e4nyt en\u00e4\u00e4 t\u00f6it\u00e4 kaikille, moni muutti ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 kaupunkiin. Hevosia ei yksinkertaisesti en\u00e4\u00e4 tarvittu samalla tavalla. Kaupungeissa hevosista luopuminen oli tapahtunut jo aiemmin. Suomenhevosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 laski 1950-luvun alun 400 000 yksil\u00f6st\u00e4 vain 14 000 yksil\u00f6\u00f6n (1987). Sen j\u00e4lkeen m\u00e4\u00e4r\u00e4 taas nousi, sill\u00e4 suomenhevoselle l\u00f6ytyi viel\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Kolmas osa-alue, jolla hevosia k\u00e4ytettiin ja joka t\u00e4h\u00e4n asti oli ollut muita k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia v\u00e4h\u00e4isempi, oli kilpa-ajo. Kun muu k\u00e4ytt\u00f6 menetti merkityst\u00e4\u00e4n, raviurheilun merkitys kasvoi. Vedonly\u00f6ntilains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mahdollistaessa suuremmat voitot tienestit kasvoivat ja raviurheilusta tuli joillekuille ammatti. Kilpailuista perinteikk\u00e4in on kuninkuusravit, joita on j\u00e4rjestetty vuodesta 1924 alkaen lukuun ottamatta pula- ja sotavuosia. Valtaosa suomenhevosista on ravihevosia, joten raviurheilun voidaan sanoa olevan merkitt\u00e4vin suomenhevoskannan s\u00e4ilytt\u00e4j\u00e4. Ihmisten vapaa-ajan lis\u00e4\u00e4nnytty\u00e4 1960-luvulta l\u00e4htien my\u00f6s ratsastus on kasvattanut suosiotaan. Upseerien ja s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten hienosta harrastuksesta on tullut koko kansaa, jostain syyst\u00e4 erityisesti naisia, liikuttava laji. Harrastajia on jo noin 170 000 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei osoita laskun merkkej\u00e4. Suomenhevonen on monipuolinen harrasteratsu kaikkiin ratsastuksen lajeihin ja muotoihin ratsastuskoulusta kentt\u00e4ratsastukseen. Suomenhevosen arvo on onneksi ymm\u00e4rretty ennen kuin se ehti kadota, mutta vaara ei ole viel\u00e4 kokonaan ohi. Varsoja syntyy noin tuhat yksil\u00f6\u00e4 vuodessa, mik\u00e4 on hyvin v\u00e4h\u00e4n. Pienet kasvatusm\u00e4\u00e4r\u00e4t v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t perinn\u00f6llist\u00e4 vaihtelua ja sukusiitoksen vaara kasvaa. Euroopan Unioniin liittymisen my\u00f6t\u00e4 hevoskauppaa ei voi padota.<\/p>\n

Suomenhevonen on alkuper\u00e4isrotu, jonka juuret ylt\u00e4v\u00e4t tuhansien vuosien taakse. Se on selviytyj\u00e4, paikallisen ilmaston sel\u00e4tt\u00e4j\u00e4. Se on oppinut k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin hyv\u00e4kseen sen v\u00e4h\u00e4isen ruuan, mit\u00e4 Pohjolan karussa ilmastossa on ollut tarjolla. Se on ainoa hevosrotu, jonka s\u00e4ilymisest\u00e4 suomalaisilla itsell\u00e4\u00e4n on vastuu. Sit\u00e4 ei voi tuoda, ainoa keino s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 laji on kasvattaa sit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Lis\u00e4materiaalina voit halutessasi lukea kirjoittajan ajatuksia, jotka her\u00e4siv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa. (linkki kolumniin)<\/span><\/strong><\/a><\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

Bl\u00e4uer, Auli: Voita, villaa ja vetoel\u00e4imi\u00e4 \u2013 Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa. Kustantaja: Turun yliopisto, 2015.<\/p>\n

Nuutinen, Kirsi: Suomenhevonen mets\u00e4ty\u00f6ss\u00e4<\/span><\/strong><\/a> \u2013 Matka historiasta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Mikkelin AMK:n opinn\u00e4ytety\u00f6 2011.<\/p>\n

Saastamoinen, Markku (toim.): Suomenhevonen. Kustantaja: Suomen Hippos ry, 2007.<\/p>\n

Maatiainen: suomenpienhevonen<\/span><\/strong><\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuva yll\u00e4: Kuvassa oikealla oleva rautias gotlanninruss on ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 suomalaista maatiaishevosta. Suomenhevoset ja russit ovatkin sukulaisrotuja. Kuva Vilma Villi, kuvaa on muokattu n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhalta. Alueella, joka nyky\u00e4\u00e4n tunnetaan Suomi-nimisen\u00e4 valtiona, on ollut hevosia jo […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2668,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[16],"tags":[910,911,913,531,912],"class_list":["post-2667","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-hevosmiesten-tietotoimisto","tag-keskiaika","tag-maatiaishevonen","tag-sotahevonen","tag-suomenhevonen","tag-suomenpienhevonen"],"yoast_head":"\n1600-luvun suomenhevonen oli pieni sitke\u00e4 poni ja talon arvokkain el\u00e4in - Ellikki.fi<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Suomenhevonen on ollut ty\u00f6miehen paras yst\u00e4v\u00e4 pellolla ja mets\u00e4ss\u00e4. Alkuaan 120 cm korkea poni on nyky\u00e4\u00e4n hevonen ja kansallinen ylpeys.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/hevosmiesten-tietotoimisto\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"1600-luvun suomenhevonen oli pieni sitke\u00e4 poni ja talon arvokkain el\u00e4in - Ellikki.fi\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Suomenhevonen on ollut ty\u00f6miehen paras yst\u00e4v\u00e4 pellolla ja mets\u00e4ss\u00e4. Alkuaan 120 cm korkea poni on nyky\u00e4\u00e4n hevonen ja kansallinen ylpeys.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/hevosmiesten-tietotoimisto\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ellikki.fi\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/ellikki\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2017-08-05T18:56:22+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2017-08-16T23:34:28+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/wp-content\/uploads\/2017\/08\/Russponi-suomenhevonen.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"800\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"478\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Ellikki\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@eltalvio\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@eltalvio\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Ellikki\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/hevosmiesten-tietotoimisto\\\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/hevosmiesten-tietotoimisto\\\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Ellikki\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/c85dc628c38b82c3c26bb9b89a392370\"},\"headline\":\"1600-luvun suomenhevonen oli pieni sitke\u00e4 poni ja talon arvokkain el\u00e4in\",\"datePublished\":\"2017-08-05T18:56:22+00:00\",\"dateModified\":\"2017-08-16T23:34:28+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/hevosmiesten-tietotoimisto\\\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\\\/\"},\"wordCount\":1653,\"commentCount\":6,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/hevosmiesten-tietotoimisto\\\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2017\\\/08\\\/Russponi-suomenhevonen.jpg\",\"keywords\":[\"keskiaika\",\"maatiaishevonen\",\"sotahevonen\",\"suomenhevonen\",\"suomenpienhevonen\"],\"articleSection\":[\"Hevosmiesten tietotoimisto\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/hevosmiesten-tietotoimisto\\\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\\\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/hevosmiesten-tietotoimisto\\\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/hevosmiesten-tietotoimisto\\\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\\\/\",\"name\":\"1600-luvun suomenhevonen oli pieni sitke\u00e4 poni ja talon arvokkain el\u00e4in - Ellikki.fi\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/hevosmiesten-tietotoimisto\\\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/hevosmiesten-tietotoimisto\\\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2017\\\/08\\\/Russponi-suomenhevonen.jpg\",\"datePublished\":\"2017-08-05T18:56:22+00:00\",\"dateModified\":\"2017-08-16T23:34:28+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/c85dc628c38b82c3c26bb9b89a392370\"},\"description\":\"Suomenhevonen on ollut ty\u00f6miehen paras yst\u00e4v\u00e4 pellolla ja mets\u00e4ss\u00e4. Alkuaan 120 cm korkea poni on nyky\u00e4\u00e4n hevonen ja kansallinen ylpeys.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/hevosmiesten-tietotoimisto\\\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/hevosmiesten-tietotoimisto\\\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/hevosmiesten-tietotoimisto\\\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2017\\\/08\\\/Russponi-suomenhevonen.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2017\\\/08\\\/Russponi-suomenhevonen.jpg\",\"width\":800,\"height\":478,\"caption\":\"Russponi-suomenhevonen\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/hevosmiesten-tietotoimisto\\\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Ellikki.fi - Utelias ratsastaja\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"1600-luvun suomenhevonen oli pieni sitke\u00e4 poni ja talon arvokkain el\u00e4in\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/\",\"name\":\"Ellikki.fi\",\"description\":\"Utelias ratsastaja\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/www.ellikki.fi\\\/hevoset\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/c85dc628c38b82c3c26bb9b89a392370\",\"name\":\"Ellikki\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/68459a81492a7fdb3d3e31353836619029f7a695895440f957f81143855d97ee?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/68459a81492a7fdb3d3e31353836619029f7a695895440f957f81143855d97ee?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/68459a81492a7fdb3d3e31353836619029f7a695895440f957f81143855d97ee?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Ellikki\"},\"description\":\"Loputtoman utelias hevostoimittaja, tarinanmets\u00e4st\u00e4j\u00e4 ja koruharrastaja, joka edelleen ihmettelee maailmaa ja koettaa aina silloin t\u00e4ll\u00f6in tehd\u00e4 jotain ensi kertaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n.\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"1600-luvun suomenhevonen oli pieni sitke\u00e4 poni ja talon arvokkain el\u00e4in - Ellikki.fi","description":"Suomenhevonen on ollut ty\u00f6miehen paras yst\u00e4v\u00e4 pellolla ja mets\u00e4ss\u00e4. Alkuaan 120 cm korkea poni on nyky\u00e4\u00e4n hevonen ja kansallinen ylpeys.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/hevosmiesten-tietotoimisto\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"1600-luvun suomenhevonen oli pieni sitke\u00e4 poni ja talon arvokkain el\u00e4in - Ellikki.fi","og_description":"Suomenhevonen on ollut ty\u00f6miehen paras yst\u00e4v\u00e4 pellolla ja mets\u00e4ss\u00e4. Alkuaan 120 cm korkea poni on nyky\u00e4\u00e4n hevonen ja kansallinen ylpeys.","og_url":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/hevosmiesten-tietotoimisto\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\/","og_site_name":"Ellikki.fi","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/ellikki","article_published_time":"2017-08-05T18:56:22+00:00","article_modified_time":"2017-08-16T23:34:28+00:00","og_image":[{"width":800,"height":478,"url":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/wp-content\/uploads\/2017\/08\/Russponi-suomenhevonen.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Ellikki","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@eltalvio","twitter_site":"@eltalvio","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Ellikki","Arvioitu lukuaika":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/hevosmiesten-tietotoimisto\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/hevosmiesten-tietotoimisto\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\/"},"author":{"name":"Ellikki","@id":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/#\/schema\/person\/c85dc628c38b82c3c26bb9b89a392370"},"headline":"1600-luvun suomenhevonen oli pieni sitke\u00e4 poni ja talon arvokkain el\u00e4in","datePublished":"2017-08-05T18:56:22+00:00","dateModified":"2017-08-16T23:34:28+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/hevosmiesten-tietotoimisto\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\/"},"wordCount":1653,"commentCount":6,"image":{"@id":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/hevosmiesten-tietotoimisto\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/wp-content\/uploads\/2017\/08\/Russponi-suomenhevonen.jpg","keywords":["keskiaika","maatiaishevonen","sotahevonen","suomenhevonen","suomenpienhevonen"],"articleSection":["Hevosmiesten tietotoimisto"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/hevosmiesten-tietotoimisto\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/hevosmiesten-tietotoimisto\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\/","url":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/hevosmiesten-tietotoimisto\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\/","name":"1600-luvun suomenhevonen oli pieni sitke\u00e4 poni ja talon arvokkain el\u00e4in - Ellikki.fi","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/hevosmiesten-tietotoimisto\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/hevosmiesten-tietotoimisto\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/wp-content\/uploads\/2017\/08\/Russponi-suomenhevonen.jpg","datePublished":"2017-08-05T18:56:22+00:00","dateModified":"2017-08-16T23:34:28+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/#\/schema\/person\/c85dc628c38b82c3c26bb9b89a392370"},"description":"Suomenhevonen on ollut ty\u00f6miehen paras yst\u00e4v\u00e4 pellolla ja mets\u00e4ss\u00e4. Alkuaan 120 cm korkea poni on nyky\u00e4\u00e4n hevonen ja kansallinen ylpeys.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/hevosmiesten-tietotoimisto\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/hevosmiesten-tietotoimisto\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/hevosmiesten-tietotoimisto\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\/#primaryimage","url":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/wp-content\/uploads\/2017\/08\/Russponi-suomenhevonen.jpg","contentUrl":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/wp-content\/uploads\/2017\/08\/Russponi-suomenhevonen.jpg","width":800,"height":478,"caption":"Russponi-suomenhevonen"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/hevosmiesten-tietotoimisto\/1600-luvun-suomenhevonen-historia\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Ellikki.fi - Utelias ratsastaja","item":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"1600-luvun suomenhevonen oli pieni sitke\u00e4 poni ja talon arvokkain el\u00e4in"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/#website","url":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/","name":"Ellikki.fi","description":"Utelias ratsastaja","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/#\/schema\/person\/c85dc628c38b82c3c26bb9b89a392370","name":"Ellikki","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/68459a81492a7fdb3d3e31353836619029f7a695895440f957f81143855d97ee?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/68459a81492a7fdb3d3e31353836619029f7a695895440f957f81143855d97ee?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/68459a81492a7fdb3d3e31353836619029f7a695895440f957f81143855d97ee?s=96&d=mm&r=g","caption":"Ellikki"},"description":"Loputtoman utelias hevostoimittaja, tarinanmets\u00e4st\u00e4j\u00e4 ja koruharrastaja, joka edelleen ihmettelee maailmaa ja koettaa aina silloin t\u00e4ll\u00f6in tehd\u00e4 jotain ensi kertaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n."}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2667","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2667"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2667\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2668"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2667"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2667"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2667"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}