![\"Marja-Raekallio\"](\"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/wp-content\/uploads\/2018\/04\/Marja-Raekallio.jpg\")
<\/a>Helsingin yliopistossa ty\u00f6skentelev\u00e4 lehtori Marja Raekallio kokosi yleis\u00f6lle yhteen nipun hevosten kipuun liittyvi\u00e4 tutkimuksia.<\/p><\/div>\n
Ontuminen selvi\u00e4\u00e4 joskus vahingossa<\/h2>\n
Ontuminen on hevosen yksi yleisimmist\u00e4 ja helpoimmin havaittavista keinoista kertoa kivustaan. Hevonen vaihtelee painoa raajalta toiselle, varjelee jalkaansa ja lepuuttaa sit\u00e4 enemm\u00e4n kuin toista puolta. Etujalkojen kohdalla lepuuttaminen ilmenee niin, ett\u00e4 hevonen siirt\u00e4\u00e4 jalan kehon etupuolelle, jolloin suurempi osa painosta tulee rungon alle j\u00e4\u00e4v\u00e4lle jalalle. Ontumaa voi olla joskus vaikea havaita, etenkin jos hevonen ontuu suhteellisen symmetrisesti kumpaakin jalkaansa joko edess\u00e4 tai takana. Molemminpuolinen ontuma ilmenee j\u00e4ykkyyten\u00e4, ep\u00e4puhtaina askellajeina ja kompurointina.<\/p>\n
El\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri tekee ontumatutkimuksen yleens\u00e4 puuduttamalla jalkojen niveli\u00e4. Jos ep\u00e4puhtaus tai j\u00e4ykkyys lievenee, voidaan olettaa ett\u00e4 hevosella on ollut puudutetuissa kohdissa kipua. Toinen vaihtoehto on antaa kipul\u00e4\u00e4kett\u00e4. Toisinaan k\u00e4y niin, ett\u00e4 krooninen kipu l\u00f6ytyy aivan muun toimenpiteen yhteydess\u00e4 hevosen saatua kipul\u00e4\u00e4kett\u00e4. Silloin huomataan, ett\u00e4 hevonen liikkuukin tavallista reippaammin ja on yht\u00e4kki\u00e4 pirte\u00e4mpi kuin kotioloissa.<\/p>\n
Hevonen yritt\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 toteuttaa ihmisen toiveita. Haluttomuus hyp\u00e4t\u00e4 esteit\u00e4 tai nostaa laukkaa voi johtua siit\u00e4, ett\u00e4 se tuntuu hevosesta ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Siin\u00e4 vaiheessa, kun hevonen kielt\u00e4ytyy kokonaan liikkumasta, tilanne on jo todella paha.<\/p>\n
Kuolaimen vastustamisen taustalla voi olla hammasvaiva<\/h2>\n
Hevosten hampaisiin on alettu viime vuonna kiinnitt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n huomiota. Osittain t\u00e4st\u00e4 johtuen on havaittu, ett\u00e4 hevosilla on runsaasti hammasvaivoja. On haljenneita hampaita, reiki\u00e4 ja hammasm\u00e4t\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Hammasvaivat oireilevat usein niin, ett\u00e4 ratsastettaessa hevonen ravistelee p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tai pakenee kuolainta. Sy\u00f6dess\u00e4\u00e4n hammasvaivainen hevonen on ruokahaluton tai py\u00f6rittelee ruokaa suussaan etsien sopivaa kohtaa, jossa pureskelu ei tee kipe\u00e4\u00e4. Hevonen saattaa my\u00f6s v\u00e4ltell\u00e4 kylm\u00e4n veden juomista, koska se vihloo hampaita.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on k\u00e4ynniss\u00e4 hammasvaivoihin liittyv\u00e4 suomalainen tutkimus, jossa hammasvaivaep\u00e4ilyjen takia klinikalle tulleiden hevosten suu tutkitaan perusteellisesti. Omistajalle annetaan t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi lomake, johon h\u00e4n rastittaa, mit\u00e4 oireita hevosella on ollut. Vastaajia on ollut maaliskuuhun 2018 menness\u00e4 208, ja kolme yleisint\u00e4 oiretta ovat olleet hidas sy\u00f6minen, ruuan py\u00f6rittely suussa ja taukojen pit\u00e4minen sy\u00f6misen aikana, joita kaikkia on esiintynyt noin kolmasosalla tutkituista hevosista. Osa omistajista on kertonut, ett\u00e4 taukoja pit\u00e4ess\u00e4\u00e4n hevoset saattavat tuijottaa tyhjyyteen. Kyseisist\u00e4 hevosista hieman yli puolet on ollut ratsastaessa ep\u00e4symmetrisi\u00e4 kuolaimelle, puolet on paennut kuolainta esimerkiksi nostamalla p\u00e4\u00e4t\u00e4 tai puremalla kuolaimeen ja samoin puolella hevosista esiintyi suun aukomista. Jos suusta on l\u00f6ytynyt vahingoittunut hammas, se on jouduttu usein poistamaan.<\/p>\n
Tutkimus on viel\u00e4 kesken ja tutkittavia saattaa tulla viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4, joten tarkkoja lopullisia lukuja ei viel\u00e4 ole mahdollista saada, mutta t\u00e4h\u00e4nastiset tapaukset antavat suuntaa. Vertailuryhm\u00e4\u00e4 tervesuisista hevosista ei ole muodostettu, joten ei tiedet\u00e4, kuinka yleisi\u00e4 oireet ovat muilla hevosilla. Se kuitenkin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tutkituilla yksil\u00f6ill\u00e4 hampaan poisto on helpottanut oireita. Esimerkiksi t\u00e4h\u00e4nastisten tulosten mukaan 24 hevosesta, joiden omistajat raportoivat hevosen pakenevan kuolainta, 21 hevosta lopetti k\u00e4yt\u00f6ksen hampaan poiston j\u00e4lkeen ja kolme jatkoi.<\/p>\n
Mahahaavan kipu on yksil\u00f6llist\u00e4<\/h2>\n
On olemassa muutamia tutkimuksia siit\u00e4, kuinka paljon mahahaavat aiheuttavat kipua. N\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissa t\u00e4hystysl\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 on verrattu hevosen kliinisiin oireisiin.<\/p>\n
Tulokset kertovat, ett\u00e4 hevosissa on yksil\u00f6llisi\u00e4 eroja. Keskim\u00e4\u00e4rin havaittiin, ett\u00e4 voimakkaammin oireilevilla hevosilla oli vakavampia haavaumia mahassa kuin v\u00e4hemm\u00e4n oireilevilla. Mit\u00e4 pahemmalta mahahaava siis n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, sit\u00e4 kipe\u00e4mpi sen voidaan olettaa olevan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tilanne on yksil\u00f6llinen: jonkun hevosen mahahaava on kipe\u00e4 ja toisen ei.<\/p>\n
Kipuilmeet ovat universaaleja<\/h2>\n
Vuonna 2014 kansainv\u00e4linen tutkijaryhm\u00e4 teki tutkimuksen, jossa verrattiin hevosten ilmeit\u00e4 ennen ja j\u00e4lkeen ruunausleikkauksen. Seuraavana vuonna tanskalainen tutkijaryhm\u00e4 julkaisi samankaltaisen tutkimuksen. Kumpikin ryhm\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi toisistaan riippumatta samankaltaisiin tuloksiin.<\/p>\n
Tutkimuksesta k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 hevosilla voidaan erottaa viisi selv\u00e4\u00e4 piirrett\u00e4, joita kutsutaan kipuilmeiksi. Kokonaisuutena hevosen ilmeit\u00e4 leimaa j\u00e4nnittyneisyys ja toiseksi v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ulkomaailmaa kohtaan.<\/p>\n
1. Korvien asento. Kipua tuntevan hevosen korvat liikkuvat v\u00e4hemm\u00e4n kuin terveen hevosen, ja ne ovat lerpallaan tai osoittavat taaksep\u00e4in. Korvien v\u00e4h\u00e4inen liike kertoo, ett\u00e4 hevonen ei jaksa olla kiinnostunut ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
2. Silm\u00e4n yl\u00e4puoliset lihakset ja silm\u00e4luomet. Sairaalla hevosella on huolestunut ilme. Silm\u00e4n yl\u00e4puolella olevat lihakset ovat j\u00e4nnittyneet ja p\u00e4\u00e4n luiset rakenteet siit\u00e4 kohtaa selv\u00e4sti n\u00e4kyviss\u00e4. Hevonen pit\u00e4\u00e4 silmi\u00e4 puoliksi tai kokonaan kiinni.<\/p>\n
3. Leuka ja poski. Kipua kokeva hevonen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 kuin se purisi hammasta, jolloin sen posken ja leuan lihakset ovat pingottuneet ja piirtyv\u00e4t ter\u00e4vin\u00e4 ihon l\u00e4pi.<\/p>\n
4. Suu. Kun hevonen puree hammasta, sen huulet ovat tiukasti yhdess\u00e4 ja normaalisti py\u00f6re\u00e4 alahuuli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kulmikkaalta.<\/p>\n
5. Sieraimet. Hevosen sieraimet ovat laajenneet ja j\u00e4nnittyneet.<\/p>\n
<\/a>Tutkijoiden luoma kipuilmetaulukko. Vasemmalla on aina kivuton hevonen, keskell\u00e4 hieman kivulias ilme ja oikealla selv\u00e4sti kivuliaan hevosen ilme. Kuva on julkaistu Creative Commons<\/a><\/span> -lisenssill\u00e4.<\/p><\/div>\n Hevosia pitemp\u00e4\u00e4n katselleet ihmiset ovat tunnistaneet n\u00e4m\u00e4 oireet, vaikka niit\u00e4 on tutkittu vasta nyt. Kokeneena lehtorina Raekallio on jo vuosien ajan opettanut oppilaitaan tunnistamaan tuskaisen hevosen katseen. H\u00e4n kutsuu sit\u00e4 sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntyneeksi katseeksi. Toiset kutsuvat tilaa sameasilm\u00e4isyydeksi. Hevonen on ik\u00e4\u00e4n kuin keskittynyt vain omaan itseens\u00e4 ja kipuunsa, se tuijottaa eteens\u00e4 j\u00e4nnittyneen\u00e4 ja liikkumatta.<\/p>\n – Oli kiinnostava lukea n\u00e4it\u00e4 tutkimuksia, kun joku on pukenut sanoiksi ja eritellyt ne asiat, jotka itsekin on havainnut, mutta joita ei ole osannut sanoa \u00e4\u00e4neen, Raekallio sanoo.<\/p>\n Sen j\u00e4lkeen, kun ensimm\u00e4iset tutkimukset julkaistiin vuosina 2014 ja 2015, on k\u00e4ynyt ilmi, ett\u00e4 kipuilmeet ovat universaaleja. Tutkimukset koskivat vain ruunausleikkaauskipua, mutta sen j\u00e4lkeen on havaittu, ett\u00e4 samat ilmeet ovat n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s kaviokuumehevosilla ja vatsaonteloper\u00e4isest\u00e4 kivusta k\u00e4rsivill\u00e4 hevosilla. Suurin osa tutkimuksista k\u00e4sitteli akuuttia kipua, mutta on viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 samat piirteet ovat l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s kroonisessa kivussa. Lis\u00e4ksi samoja kipuilmeit\u00e4 on havaittu muillakin nis\u00e4kk\u00e4ill\u00e4, vaikka niiden p\u00e4\u00e4t ovatkin jonkin verran anatomisesti erilaisia kuin hevosen.<\/p>\n – Jos hevonen k\u00e4ytt\u00e4ytyy oudosti tai on \u201dhankala\u201d, kannattaa pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 se vaihtoehto, ett\u00e4 sill\u00e4 voi olla kipuja. Se voidaan testata klinikalla esimerkiksi puuduttamalla tai antamalla kipul\u00e4\u00e4kett\u00e4. Kipuk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ei voi opettaa pois hevosesta mill\u00e4\u00e4n ongelmahevoskoulutuksella, vaan kivun aiheuttaja on hoidettava, muistuttaa Raekallio.<\/p>\n H\u00e4n varoittaa kuitenkin ylitulkitsemasta hevosia. Hevosesta ei voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 mit\u00e4\u00e4n pelk\u00e4n korvien asennon tai yhden valokuvan perusteella, vaan sen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 on seurattava jonkin aikaa.<\/p>\n – Viestini on, ett\u00e4 seuratkaa hevosten ilmeit\u00e4. Kiinnitt\u00e4k\u00e4\u00e4 huomiota siihen, milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 terve ja reipas hevonen, se auttaa tunnistamaan my\u00f6s sen, milloin jotain on vialla. Jos opimme lukemaan hevosten ilmeit\u00e4, n\u00e4emme merkit niiden naamasta jo ennen kuin tilanne p\u00e4\u00e4see pahaksi.<\/p>\n Alkuper\u00e4iset tutkimukset<\/p>\n