Tilastot paljastavat, ett\u00e4 Nymanilta l\u00f6ytyy seniorien suomenmestaruus kentt\u00e4ratsastuksessa vuodelta 1971 ja esteratsastuksen SM-pronssi vuodelta 1972. Kumpikin mitali tuli hevosella nimelt\u00e4 Lock.<\/p>\n
Nymanin resepti: Jalostus, Nations Cupit ja hyv\u00e4 perusopetus<\/h2>\n
Nyman on selv\u00e4stikin pohtinut Suomen esteratsastuksen asioita. Se pit\u00e4isi saada nostettua kansainv\u00e4liselle tasolle niin ett\u00e4 meill\u00e4 olisi arvokisajoukkue.<\/p>\n
– Luulen, ett\u00e4 ainoa toimiva tie olisi osallistua Nations Cupeihin ja nousta siell\u00e4. Ei olisi edes toivottavaa nousta superliigaan n\u00e4ill\u00e4 resursseilla, mit\u00e4 meill\u00e4 on.<\/p>\n
Nymanin aktiiviuran aikoina Suomi ja Ruotsi kamppailivat tasav\u00e4kisesti kilpailuissa, sen j\u00e4lkeen Ruotsi nelisti ohi. Nymanin mukaan Ruotsin nousu perustuu jalostuksen kehitt\u00e4miseen ja joukkueeseen.<\/p>\n
– Ruotsissa on ihan eri hevosm\u00e4\u00e4r\u00e4 kuin meill\u00e4. On hyv\u00e4 tammakanta ja on sit\u00e4 massaa, josta voi nousta huippuyksil\u00f6it\u00e4. Ruotsi t\u00e4ht\u00e4si koko ajan joukkuekilpailutoimintaan.<\/p>\n
– Jos olet mukana Nations\u2019 Cupissa, on helpompi p\u00e4\u00e4st\u00e4 mukaan isoihin kisoihin. Yksil\u00f6ratsastajalle se on eritt\u00e4in vaikeaa, koska hyvi\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4 on niin paljon. Ruotsalaiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 kautta isoihin kisoihin mukaan.<\/p>\n
![\"Sibon-Fredricson\"](\"https:\/\/www.ellikki.fi\/hevoset\/wp-content\/uploads\/2017\/10\/Sibon-Fredricson.jpg\")
<\/a>Ruotsi tuli ja meni ohi. Peder Fredricsonin mukana Helsingiss\u00e4 2017 oli Sibon.<\/p><\/div>\n
Nyman korostaa Helsinki Horse Show\u2019n merkityst\u00e4, sill\u00e4 se on ainoa tekij\u00e4, joka pit\u00e4\u00e4 Suomen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n maailman ratsastuskartalla. Tapahtuma on aina l\u00f6yt\u00e4nyt uomansa ja voinut jatkaa vuodesta toiseen. Kun yhden paikan kanssa tie on noussut pystyyn, on l\u00f6ytynyt toinen ratkaisu. Mik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei ole t\u00e4ydellinen, koska tiloja ei ole suunniteltu ratsastuksen tarpeisiin.<\/p>\n
Nyman sanoo, ett\u00e4 ratsastuksenopettajien merkityst\u00e4 ei voi liiaksi korostaa. Teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tarvitaan erityisesti kanssak\u00e4ymis- ja opetustaitoja. Hevosen kouluttaminen tulee vasta sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n
– Ratsastuskoulusta aloittavat nekin, joista tulee aikanaan menestyneit\u00e4 kilparatsastajia. Ratsastuksenopettaja on kaiken kulmakivi. Kun sit\u00e4 tasoa saadaan nostettua, se n\u00e4kyy melkein heti kilpakentill\u00e4.<\/p>\n
Tason nostamiseksi pit\u00e4isi aluksi tuoda valmentaja ulkomailta. Tarvitaan tarpeeksi kiinnostava valmentaja, ett\u00e4 saadaan riitt\u00e4v\u00e4 joukko valmennettavia paikalle.<\/p>\n
– Suomessa on sellainen kummallinen k\u00e4sitys, ett\u00e4 ulkomailta tullut valmentaja on parempi. Alkuun tarvitaan Euroopasta tuotu vetoapu, jonka pit\u00e4\u00e4 tietysti olla hyv\u00e4, ett\u00e4 hommassa on j\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n
Yp\u00e4j\u00e4n pelastajan nimen Nyman sai 1990-luvulla. Pahimman laman aikaan Yp\u00e4j\u00e4n hevoskyl\u00e4 oli huonoissa kantimissa. Siell\u00e4 oli valtionsiittolan rakennuksia, hevostalouden oppilaitos ja Ratsastajainliiton rakennuskantaa iloisesti sekaisin samalla m\u00e4ell\u00e4. Ratsastajainliiton puheenjohtajana tuolloin toiminut Nyman l\u00e4hti ajamaan sit\u00e4, ett\u00e4 Yp\u00e4j\u00e4st\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4 yksi hevosalan keskus, jossa kaikki eri toimijat ovat osallisina.<\/p>\n
– Protesteja tietysti tuli, oli se melkoinen v\u00e4\u00e4nt\u00f6. K\u00e4vimme eduskuntaa my\u00f6ten ajamassa asiaa, ja lopulta saimme onneksi aikaan toimivan ratkaisun.<\/p>\n
Py\u00f6re\u00e4 ty\u00f6hevostamma sytytti ratsastuskipin\u00e4n<\/h2>\n
Maatilan poika Nyman on sit\u00e4 ik\u00e4luokkaa, jonka kotona oli hevosia, ja niiden selk\u00e4\u00e4n kiivetty\u00e4\u00e4n ratsastus j\u00e4i osaksi el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n
– Ensimm\u00e4inen ratsuni oli suomenhevonen, ty\u00f6hevonen, ja sen nimi oli Pirkko. Se oli kiltti, rauhallinen ja py\u00f6re\u00e4 ruunikko tamma.<\/p>\n
Ratsastustunnit alkoivat Ruskeasuolla 10-vuotiaana. Vuosi oli 1954. Poika olisi halunnut ratsastamaan jo aiemmin, mutta siihen aikaan oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 10 vuoden alaik\u00e4raja. Opetushevosten joukossa ei ollut poneja, vain isoja hevosia, joiden k\u00e4sittely ei aina ollut helppoa. Viel\u00e4 1990-luvulla saattoi t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 k\u00e4sitykseen, ett\u00e4 ratsastus ei tee kasvavan lapsen ruumiilliselle kehitykselle hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n
– Ruskeasuo oli niit\u00e4 harvoja siviiliratsastuskouluja, joita Suomessa oli. Sielt\u00e4 sai todella hyv\u00e4n peruskoulutuksen, Nyman muistelee.<\/p>\n
Tallia piti tuolloin Karl Oskar Andersson-Blondyx (1894-1958), joka on yksi Keskustallin perustajista. Keskustalli perustettiin vuonna 1929, ja Andersson-Blondyx johti sit\u00e4 vuoteen 1958. Sen j\u00e4lkeen talli siirtyi leskirouva Maire Andersson-Blondyxin johtoon ja h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 jatkoi heid\u00e4n tytt\u00e4rens\u00e4 Piiu Paloheimo. Nyky\u00e4\u00e4n Keskustallin ohjaksissa on Andersson-Blondyxin tytt\u00e4rentyt\u00e4r Maija Pakarinen. Tarina kertoo, ett\u00e4 Andersson-Blondyx oli syntyj\u00e4\u00e4n \u201dpelkk\u00e4\u201d Andersson, ja oli renkin\u00e4 kartanossa nuorena. Blondyx oli hevonen, jota renki Andersson hoiti, ja h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti liitt\u00e4\u00e4 sen sukunimeens\u00e4.<\/p>\n
75-vuotias Nyman ratsastaa edelleen omalla hevosellaan melkein joka p\u00e4iv\u00e4, mutta ratsastuskilparadoile h\u00e4n ei kaipaa. Nyman kertoo ratsastaneensa kilpaa viimeksi vuonna 1996.<\/p>\n
– Siin\u00e4 meni aina koko viikonloppu. Niin kauan kuin oli useampi hevonen, joilla saattoi hyp\u00e4t\u00e4 kunnon luokkia, se oli kivaa.<\/p>\n
\u201dKunnon luokiksi\u201d Nyman laskee v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 150 cm luokat. Ratsastuksen ohessa ja j\u00e4lkeen urheilullinen mies on toteuttanut kilpailuvietti\u00e4\u00e4n ainakin purjehduksessa, golfissa, pikaluistelussa ja alppihiihdossa. Ratsastus on n\u00e4ist\u00e4 kuitenkin ollut kiehtovin.<\/p>\n
<\/a>Kristian Nyman hevosella Rudora Tampereella vuonna 1988,<\/p><\/div>\n
– Ratsastuksessa kiehtoo se, ett\u00e4 sulla on el\u00e4v\u00e4 olento, jonka toimintaan sun pit\u00e4\u00e4 mukautua. Sitten kun p\u00e4\u00e4sette siihen tilanteeseen, ett\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4tte toisianne, kaikki nousee ihan uudelle tasolle, Nyman innostuu.<\/p>\n
– Siin\u00e4 pit\u00e4\u00e4 oppia ensin tuntemaan hevosen liikkeet ja oppia tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n, milloin antaa apu ja milloin pit\u00e4\u00e4 istua hiljaa. V\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 annettu apu vaikeuttaa hevosen suoritusta ja silloin homma ei toimi.<\/p>\n
Nykyisess\u00e4 hevosessa on sen verran kapasiteettia, ett\u00e4 h\u00e4n antoi hyv\u00e4n hevosen oululaiskilparatsastaja Sonja M\u00e4kel\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n viime kaudella.<\/p>\n
<\/p>\n
Kun Nymanista on kyse, yht\u00e4 aihetta ei voi ohittaa, nimitt\u00e4in h\u00e4nen ratsastusretke\u00e4\u00e4n Silkkitiet\u00e4 pitkin Mannerheimin kavionj\u00e4ljiss\u00e4. Se oli haave, jota Nyman oli kypsytellyt nuoresta asti ja el\u00e4kkeelle p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tti toteuttaa sen. Ihan pienest\u00e4 retkest\u00e4 ei ollut kyse, sill\u00e4 kilometrej\u00e4 satulassa kertyi noin 6500 ja aikaa meni vajaa vuosi. Kaveriksi retkelle h\u00e4n sai Tony Ilmonin, joka oli silloin ratsastanut vasta viisi vuotta ja oli 10 vuotta Nymania nuorempi.<\/p>\n – Nousimme ratsaille Kirgistanin O\u0161ista, tasan samasta paikasta kuin Mannerheim tasan sata vuotta aiemmin. Mannerheim tuli siihen pisteeseen asti junalla ja laivalla, jatkoi siit\u00e4 hevosella. Mannerheim ei itse asiassa ratsastanut Pekingiin asti, mutta me ratsastimme.<\/p>\n Nymanin ja h\u00e4nen toverinsa tavoite oli ratsastaa Pekingiin asti Maon kuvan alle, ja sinne asti h\u00e4n p\u00e4\u00e4sikin, mutta ei edemm\u00e4s. Taivaallisen rauhan aukiolla erikoinen ratsastava suomalaiskaksikko nimitt\u00e4in pid\u00e4tettiin<\/strong><\/a><\/span> aukiolla.<\/p>\n Nyman kiintyi matkalla urheisiin hevosiinsa niin ett\u00e4 olisi halunnut tuoda ne Suomeen.<\/p>\n – Kiinasta ei saa tuoda hevosia Suomeen joten yritimme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisun siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hevoset ensin Kazakstaniin josta p\u00e4\u00e4simmekin sopimukseen kazakstanilaisten kanssa mutta siirto sinne ei koskaan toteutunut.<\/p>\n <\/p>\n<\/a><\/p>\nMannerheimin kavionj\u00e4ljiss\u00e4 Kiinaan<\/h2>\n