HorseClubissa suoritamme tällä hetkellä lääkintämerkkiä. Aihe on laaja, joten katsoin parhaaksi jakaa sen osiin. Lääkintämerkkiä varten oli saatu päiväksi eläinlääkäri kertomaan hevosen terveydestä. Esimerkkihevoseksi joutui ystävämme punarautias senioriruuna. Raasu joutuu usein koekaniiniksi kiltteytensä ja kärsivällisyytensä vuoksi. Se on kuitenkin 24 vuoden iästään huolimatta terveyden perikuva. Lääkintämerkkiin kuuluvat seuraavat asiat:

Lääkintämerkin suorittaja tunnistaa terveen ja sairaan hevosen sekä osaa antaa ensiapua sekä hevosille että ihmisille.

Terveen hevosen tuntomerkit
Normaalit elintoiminnot
Eläinlääkärin kutsuminen
Hevosen pelastaminen onnettomuustilanteissa
Yleisimmät taudit ja niiden oireet
Pinteleiden ja hauteiden laittaminen
Ihmisen ensiapu

Terve silmä

Terveet jalat

Terve hevonen

Terve hevonen ei tykkää, että sen suuhun katsotaan. Ikenet ovat lohenpunaiset tai vaaleanpunaiset. Jos ientä painaa sormella, sormen alla on valkoinen kohta mutta se muuttuu normaalin väriseksi heti kun sormen ottaa pois. Terveen hevosen lonkat eivät törrötä. Suolistoäänet kuuluvat kylkien läpi molemmilta puolilta. Lepotilassa hengitystiheys on 12-20 hengenvetoa minuutissa. Lepopulssi on alle 40. Pulssin voi mitata kainalosta, leuan alta tai käyttäen sykemittaria. Jos hevosen pulssi tuntuu vuohiskuopissa, jotain on vialla. Normaali ruumiinlämpö on 37,5-38.5 astetta. Hevosen elintoiminnot kannattaa merkitä muistiin sen ollessa terve ja mittaukset tehdä useampana päivänä mittausvirheiden eliminoimiseksi. Jalat ovat kuivat (ei nestekertymiä), kaviot kylmät ja kaviopari on keskenään samanlainen. Karvapeite vaihtuu kahdesti vuodessa. Terve hevonen lepuuttaa aika ajoin jompaakumpaa takajalkaansa, lepuutettava jalka vaihtelee. Terve hevonen ei lepuuta etujalkoja. Silmät ovat kirkkaat, hevonen räpäyttää silmiään kun tuot käden lähelle.

Tavallisimpia syitä eläinlääkärin kutsumiselle ovat kaviopaise, ähky, sädemätä, haavat, loukkaantumiset ja lannehalvaus. Sairastunut hevonen on usein apaattinen ja antaa tehdä hoitotoimenpiteitä, joita terve hevonen vastustelisi voimakkaasti, esimerkiksi antaa ihmisen katsoa sen suuhun.

Ennen eläinlääkärin kutsumista katso suusta ikenien väri, mittaa pulssi ja lämpö. Nämä tiedot verrattuna normaalilukemiin kertovat eläinlääkärille paljon, ja niitä lääkäri usein ensimmäiseksi kysyy. Lämpö mitataan rasvatulla kuumemittarilla peräsuolesta niin, että kuumemittari koskettaa suolenseinämää. Kuumemittariin voi teipata kiinni narun, jolloin se ei pääse luiskahtamaan peräsuolen sisään. Niinkin on kuulemma käynyt.

Eläinlääkärille soittaessasi ole rauhallinen. Eläinlääkäri saa puheestasi selvää vasta, kun puhut rauhallisesti. Meille luennoinut eläinlääkäri neuvoi kuvittelemaan, että kyseessä on joku aivan vieras hevonen, se voi joskus auttaa katsomaan tilannetta tyynemmin. Kerro kuka soittaa, mistä soittaa ja hevosen perustiedot. Voit kertoa arvelusi siitä, mikä hevosta vaivaa ja onko vaiva uusi vai uusiutunut. Sen jälkeen noudata saamiasi ohjeita. Varustaudu eläinlääkärin tuloon ottamalla esille lämmintä vettä, saippuaa ja pyyhkeitä. Myös auto ja traileri kannattaa laittaa valmiiksi, sillä eläinlääkäri voi kehottaa lähtemään heti klinikalle.

Kuumemittarin käyttö

Tallin lääkekaapin sisältö

Tallin lääkekaapissa tulisi aina olla seuraavia tarvikkeita:

Liimapintavanua, muovitettua vanua tai rasvasidettä, joka ei tarraa haavan rupeen kiinni
Pinteleitä, joilla häntä pintelöidään toimenpiteiden ajaksi
Sakset, teippiä, kertakäyttökäsineitä
Kylmäysaineita
Betadinea
Muovia siteen suojaamiseksi, sideharsoa
Huulipuristin, jos hevonen sellaista tarvitsee
Saippuaa
Ilmastointiteippiä

Muut osat:

Osa 2: Hevosen sairaudet

Osa 3: Hätätilanteet

Artikkelikuva: Konstantin Lazorkin