Ei tarvitse olla raviasiantuntija voidakseen pitää ravihevosista. Hevoset ovat aina kivoja. Niinpä Utin jääkärirykmentin lentokentälle oli kokoontunut iso joukko ihmisiä vauvasta vaariin katsomaan miten suuren maailman tähdet saapuvat Suomeen. Hevoset osasivat ottaa yleisönsä. Niillä ei tuntunut olevan mitään sitä vastaan, että airut kulkee edellä, kansa hurraa ja soittokunta soittaa fanfaarit niiden astuessa esittelyyn.
Tukka kuntoon piehtaroinnin jälkeen, että näyttää hyvältä kuvissa.
Pascia’ Lest Italiasta.
Utin lentokenttätapahtuma oli mielenkiintoinen sekoitus kansanjuhlaa ja armeijan läsnäoloa. Yleisölle oli varattu tietyt alueet, sotilaspoliisin läsnäolo varmisti että kukaan ei yrittänyt tyhmiä temppuja. Valokuvaajaksi ilmoittautuneet henkilöt pääsivät lähemmäs lentokonetta kuin yleisö, kunhan heidän taustansa oli etukäteen tarkastettu. Tapahtumat lähetettiin suorana Kouvolan kävelykadun näyttötauluihin, jonne oli kokoontunut lisää ravikansaa. Tuntui siltä, että koko kaupunki hengittää raveja yhden viikonlopun ajan.
Suurin osa Uttiin saapuneista hevosista on tottuneita lentomatkustajia. Lentokoneena oli tällä kertaa hevoskuljetuksia varten rakennettu Boeing 737. Lähtö Belgiasta myöhästyi jonkin verran, sillä viimeaikaisten pommi-iskujen takia turvatoimet ovat kiristyneet ja hevosia ei enää saa viedä lentokoneen viereen vaan lentokone ajaa hevosten terminaalin luo. Välilasku Ruotsin maaperälle sujui odotettua joutuisammin, joten Uttiin tullessaan kone olikin vain kolme varttia myöhässä aikataulusta. Kone saapui Uttiin noin 17.15, tunnin kuluttua saatiin ensimmäiset hevoset ulos, sillä kävelysilta oli rakennettava paikan päällä.
Eräs ensikertalaisista oli ruotsalaisruuna Quick Fix. Se oli yleisön kohdatessaan melko levottomalla tuulella. Hoitaja Malin Andersson kertoi, että koneessa hevonen oli ihan rauhallinen, mutta odottelu ja muutaman muun hevosen vaikutus saivat hevosen hermostumaan. Suomessa hevonen on käynyt ennenkin, mutta tämä oli sen ensimmäinen lento.
Malin Andersson ja ensi kertaa lentokoneessa ollut Quick Fix Ruotsista.
Super Berry Chenou Ranskasta.
Timoko Ranskasta. Kyllä.
Kylmää kyytiä
Lentokenttätapahtumassa sää oli kohdallaan. Sade päättyi iltapäivällä, aurinko tuli esiin ja iltasella hevosten päästyä raviradan talliin sade jatkui. Ja se jatkui ja jatkui, koko lauantaisen Kymi GP -päivän. Kaksi vuotta sitten Kymi GP oli henkilökohtainen katastrofi, josta en löytänyt mitään hyvää sanottavaa. Sää oli yhtä huono kuin nytkin, mutta tällä kertaa bloggaaja sai ravikummiksi pitkän linjan ravitoimittaja Satu Pitkäsen, jonka kanssa kiersimme koko alueen ja sain kysyä niin paljon kuin kysyttävää oli. ”Mitä nuo numerot tuolla ovat? Keitä nämä ihmiset ovat? Kuka Jouni Kaikko?” Ainoa ohjastaja, jonka tunnistin ulkonäöltä, oli Jorma Kontio.
Ravikummin lähdettyä töihinsä tekemään juttua raveista me jäimme radan reunalle katsomaan hevosia. Totesin siinä kunnioituksella, että raviväki ei ole sokerista. Vain kärkihevonen säästyy kuralta, sen ohjastaja ei. Loput hevoset ovat tällä kelillä kurassa. Me muut olimme muuten vain märkiä. Olen ollut kahdesti raveissa, molemmilla kerroilla on ollut kylmää ja tuulista, joten en ole vielä oikein vakuuttunut kesäravien ihanuudesta.
Kävimme tallialueella tutustumassa ravihevosiin ja niiden taustajoukkoihin, muun muassa tähän Oniriqueen. Oniriquelle Kouvola on kotirata, ja se oli yksi Kymi GP -lähdön hevosista.
Jorma Kontio kurakuorrutuksella.
Mies ja hevonen ovat molemmat saaneet annoksensa kuraa.
Kouluratsastaja koettaa näyttää urhealta, vaikka sadetakki on antanut periksi ja kylmä tuuli jäähdyttää märkiä vaatteita. Eikö näitä kisoja voisi siirtää maneesiin tällä säällä?
Näin Kymi GP voitetaan
Taistelu voitosta oli tiukka. Yleisö sai odottaa pienen hetken, ennen kuin voittajasta oli varmuus. Trebol uusi viimevuotisen voittonsa ja pääsi niiden harvinaisten hevosten listalle, jotka ovat voittaneet kilpailun kahdesti ja ensimmäinen, joka on pystynyt siihen peräkkäisinä vuosina. Menestyksen resepti tulee tässä:
1. Piehtaroi hyvin, ja mahdollisimman monenlaisilla alustoilla.
2. Hymyile kameroille aina kun voit. 3. Juokse lujaa
Juu, ei me hevosihmiset paljon keleistä välitetä…nääs kun me tuiki tavalliset hevosenomistajat täällä Suomessa olemme niin paljon ulkona. Karsinoden puhdistus, lantala ulkotiloissa, heppojen vesihuolto, ympäri vuoden, niiden ratsutus, kärryilä -ajo ulkona.
Kylmä talvinen viima on se huonoin sää-tila.
MUTTA SE ON SEN KAIKEN ARVOISTA. RAKKAUS HEVOSIIN.
Sää on vain pukeutumiskysymys. Jonkin verran olen ollut eri talleilla töissä eikä koskaan tarvinnut tulla huonolla tuulella kotiin, koska hevoset ovat niin mahtavia. Säästä viis.
Hienoja kuvia! Saako esim. Kopioida omaan instagramiin? Teitenkin mainitsen kuvan ottajan!☺
Saat käyttää kuvia.