Etelä-Suomessa on tänä talvena saanut varoa kallonsa puolesta. Kun tänään sataa ja huomenna pakastaa, koko maailma on yhtä jäätikköä. Sen jälkeen lauhtuu taas niin että jään päällä on vesikerros, ja se vasta liukas yhdistelmä onkin. Tilannetta ei helpota se, jos on heppaihminen ja taluttaa pokemoneja näkeviä kaviokkaita jäisillä pihoilla. Yleensä on vielä niin, että sillä vieressä kulkevalla kengurupallolla on liukuesteet, taluttajalla ei. Fysiikan laki sanoo, että isompi vie pienempää. Ilman liukuesteitä taluttaja on kohta nurin tai ei voi muuta kuin luistella riimunnarun päässä. Jos jalassa olisi liukuesteet tai nastakengät, olisi jonkinlaiset mahdollisuudet pysyä pystyssä. Kaiken kaikkiaan on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa hevoseen, kun oma askel on vakaa. Se huomaa hyvin äkkiä, jos et mahda sille mitään.

Liukuesteet vai nastakengät?

Itse käytän liukuesteitä koko talven, etenkin talleilla. Olen toiminut näin jo monta vuotta. Ratsastustunneilla puen ne kengän päälle samalla kun laitan kypärän päähän. Liukuesteiden riisuminen on helppo toimenpide, ne saa pois jalasta maneesin ovella yhdellä kädenliikkeellä. Eikä se pukeminenkaan vaikeaa ole, ja aina on löytynyt joku avustaja pitämään hevosta siksi aikaa kun nastat menevät takaisin jalkaan. Liukuesteen paras puoli on, että sen voi pukea kaikkien kenkien päälle. Minulla on esimerkiksi lenkille yhdet kengät ja tallilla käytän toisia, mutta voin käyttää samoja liukuesteitä kaikkialla. Lisäksi liukuesteet kuluvat ainakin minulla tasaisemmin, kun vaihtelen liukuesteitä vasemman ja oikean jalan välillä. Huono puoli liukuesteissä on se, että kaupungilla tai muissa paikoissa, joissa kuljetaan sekä sisällä että ulkona, ne ovat hankalat. Olen tänä talvena kerran liukastunut ja se oli juuri kaupunkialueella, koska auton ja liikkeen välillä olevan 50 metrin jäisen kadunpätkän takia en katsonut tarpeelliseksi pukea niitä jalkaan.

En omista nastakenkiä, joten tässä kohtaa piti tehdä hieman tutkimustyötä. Karhulassa sijaitsevan Sportpisteen ystävällinen henkilökunta toivotti tervetulleeksi sovittamaan Icebugeja, kun kysyin voisinko tulla kuvaamaan ja kokeilemaan niitä. Nastakengät ovat viime vuosina syrjäyttäneet liukuesteet niin, että liukuesteitä heiltä kysytään entistä vähemmän ja nastakenkien menekki taas on hyvä. Nastakenkien, etenkin Icebugien, paras puoli on vaivattomuus: niillä voi kävellä kaikenlaisilla alustoilla, myös markettien kovilla lattioilla. Kengän pohjarakenteeseen on jätetty tilaa sille, että kovan alustan kohdatessaan nasta painuu kumipohjan sisään. Ulkoisesti Icebugin pakkaskenkämalli muistuttaa Kuomaa, joten nämä kengät jalassa voisi periaatteessa myös ratsastaa. Mukavat ja kevyet ne ovat, mutta 175 euron vähittäishinnalla myytäviä kenkiä en raaskisi välttämättä heti ottaa tallikäyttöön. Sillä hinnalla ostaa jo aika monet liukuesteet.

Kolmas vaihtoehto on kenkien nastoitus. Monien kotimaisten valmistajien kenkien pohjissa on paikat nastoille. Kenkiin saa nastat usein sellaisissa pyöräliikkeissä, joissa nastoitetaan pyöränkumejakin. Vielä jotkut onnekkaat ovat saaneet työnantajaltaan turvakengät, joissa nastat tulevat esiin ja katoavat pohjan sisään kantapäässä olevaa säädintä kääntämällä. Valinnanvaraa siis on. Täällä pohjoisessa kouluja ja virastoja ei suljeta siksi, että ulkona on liukasta. Kotiin jääminen ei ole vaihtoehto. Elämä on kovaa, mutta niin on jääkin, kun lennät takamuksellesi. Ole fiksu kuin hevonen, käytä hokkeja.

Icebug ulkona