Edellisessä jutussa käsiteltiin nahan ominaisuuksia. Nyt on vuorossa huolto ja korjaaminen. Teksti perustuu valjasseppä ja satulansovittaja Elsa Kettusen luentoon, jonka järjesti Ravijärven Ratsastajat 6.5.2017.
”Yleisesti voisi sanoa, että raviväki huoltaa varusteitaan liian vähän, ratsuihmiset liikaa”, sanoo Kettunen, joka on tarkkaillut kumpaakin ryhmää jo melko kauan. ”Turvallisuuden nimissä olisi hyvä ottaa tavaksi tarkistaa varusteet silmämääräisesti jokaisen käyttökerran jälkeen, sillä ratkennut ommel voi pian olla ratkennut varuste.” Päivittäiseen huoltoon kuuluu varusteen pyyhkiminen nihkeällä sienellä tai sileäpintaisella pyyhkeellä. Froteepyyhe hankaa liian voimakkaasti.
Nahan pahimmat viholliset ovat lika (hiki, kuola, kura), varastointitilan kosteus ja liika öljyäminen. Hevosesta irtoava hiki kuluttaa nahkaa ja ompeleita sekä kuivattaa nahasta sen luontaisen rasvan, mutta hevosen erittämä tali ei ole haitallista, sillä se on rasvaa. Vasta kun talia on runsaasti, se kannattaa puhdistaa pois. Satula tarvitsee pesua ja rasvausta harvemmin kuin muut varusteet, sillä usein satulahuopa imee suurimmat hiet. Jos satulahuopa on hiestä läpimärkä, satulan voi pyyhkiä kostealla käytön jälkeen.
Missä voi sulaa, siinä nahka palaa
Sopiva säilytyslämpötila nahkavarusteelle on 12-18 astetta ja sopiva paikka on kuiva ja ilmava tila. Vanhan kansan sanonta ”Missä voi sulaa, siinä nahka palaa” pitää edelleen paikkansa. Tätä korkeammassa lämpötilassa nahka kuivuu kovaksi koppuraksi, eikä sitä voi enää pelastaa.
Vastinhihnat ovat jälleen poikkeus, sillä ne pitää jättää huollon ulkopuolelle, jotta ne säilyvät jäykkinä. Niistä irrotetaan vain näkyvä lika kostealla sienellä tai pyyhkeellä, enempi hoito pilaa hihnat.
Nahkavarusteita ei yleensä pestä juoksevan veden alla tai upoteta vesiämpäriin elleivät ne ole kuraisia tai todella likaisia, jollaisia ovat esimerkiksi ravihevosen varusteet kurakelillä. Jollei rapaa huuhdella ensin pois, lika voi vaurioittaa varusteen pintaa.
Vasemmalla oleva kiiltävä tuote on suoraan kaupan hyllyltä, oikealla oleva on saanut aloituskäsittelyn jossa myyntilakkaus lähtee. Kummatkin ovat käyttämättömiä.
Uudet varusteet kannattaa pestä kevyesti ja rasvata ennen käyttöönottoa. Kaupassa myytävissä varusteissa on usein kiiltävä lakkapinta, jonka tarkoitus on saada tuote näyttämään hyvännäköiseltä ja uutuuttaan kiiltävältä. Lakkapinta on kuitenkin liukas, ja se kannattaa rasvata pois ennen ensimmäistä käyttöä.
Jalustinkoukut ja lukot tarvitsevat myös huoltoa. Kettusen korjattavaksi tulee toisinaan satuloita, joista on kyllä muuten pidetty hyvää huolta, mutta jalustinkoukut on jätetty rasvaamatta. Aikaa myöten koukku saattaa jumittua.
Korjaaminen
Mikään, edes nahkavaruste, ei ole ikuinen. Kun varustetta korjataan, korjaus voi mennä pieleen monella tapaa. Vaikka varustetta ei yleensä voikaan korjata kotona, on hyvä tietää miltä epäonnistunut korjaus voi näyttää. Vastinhihnan korjauksen saa pilattua käyttämällä liian ohutta tai vääränlaista nahkaa. Jälleen kerran kyse on turvallisuudesta, sillä heikolla nahalla korjattu vastinhihna saattaa napsahtaa pian poikki tai venyä, jolloin satula alkaa heilua ja se altistaa onnettomuuksille.
Toinen yleinen huono tapa on koneompelun käyttäminen niissä kohdin, missä tarvitaan käsinompelua. Koneella voidaan käyttää vain ohuita lankoja, kun taas käsinompelussa naskalilla tehdyt kunnon neulanreiät ja paksu neula mahdollistavat paksujen lankojen käytön. Silloin kun ommel on paikassa, jossa se joutuu rasitukselle alttiiksi, sen pitää olla vahvaa.
Tässä on korjattu vastinhihna. Vasemmalla on koneommelta, joka on huomattavan paljon ohuempaa kuin nahkasuikaleen päädyssä oleva alkuperäinen paksu lanka.
Vastinhihnaa on jatkettu nahalla, joka on liian ohutta tarkoitukseensa.
Hyvä nahanhoitotuote on hellä käsillekin
Markkinoilla on lukemattomia nahanhoitotuotteita, ja niiden joukosta löytyy kaikkea mahdollista. Osassa on jopa liuottimia mukana, ja ne eivät todellakaan hoida nahkaa. Tuoteselosteeseen kannattaa siis hieman tutustua, sikäli kuin siitä saa tolkkua. Elsa Kettusen ei-ikinä -listalta löytyvät vaseliini ja mineraaliöljyt. Ne kannattaa jättää kauppaan.
Sen sijaan eläinperäiset rasvat ovat luontaisia nahanhoitoaineita. Sellainen ovat esimerkiksi lanoliini, jota on lampaitten rasvaisessa villassa. Myös glyseriini eli glyseroli on kosteutta sitovaa ainetta, jota käytetään laajalti käsivoiteissa sen pehmentävän vaikutuksen ansiosta. Kaupassa tuotetta kannattaa haistella jos mahdollista. Tuoksun kuuluisi olla mukavan rasvainen. Jos tarjolla on testeri, voit kokeilla sitä omiin käsiisi. Jos oma nahka tykkää, todennäköisesti se on hyvää kaikelle nahalle. Jos olet epävarma, kannattaa valita pitkään markkinoilla ollut merkki tai tunnetun satulanvalmistajan tuote. Vuosikymmeniä markkinoilla ollut tuote ei voi olla kovin huono.
Elsa Kettunen näytti tämän esimerkkinä tuotteesta, joka on ollut markkinoilla jo 200 vuotta.
Rasvapurnukoiden lisäksi markkinoilla myydään öljyä. Pääsääntönä voidaan pitää, että öljyä voi käyttää paksulle nahalle, sen sijaan rasvaa käytetään aina ohueen nahkaan. Öljy on rasva-ainetta siinä kuten kiinteä rasvakin, mutta sen haittapuolena on että liiallisesti käytettynä se voi veltostuttaa nahan. Rasvan kanssa samaa ongelmaa harvoin tulee. Väriaineet on kuitenkin helpointa sekoittaa öljyyn, joten joku mustien nahkavarusteiden omistaja saattaa haluta piristää kauhtumaan päässyttä varustetta mustalla nahanhoitoöljyllä. Muista kuitenkin, että se on todella sottaavaa ja tahroja on vaikea saada lähtemään vaatteista. Kannattaa siis unohtaa sellaiset älynväläykset, kuten satulan siipien ulkonäön kohentaminen mustalla öljyllä ennen seuraavan päivän kisoja. Valkoiset housusi eivät anna sitä anteeksi.
Määräaikaishuolto
Kuukauden tai kahden välein riippuen treenin ankaruudesta varusteille olisi hyvä tehdä määräaikaishuolto. Viikoittain itsensä hikeen juoksevan hevosen varusteet tulisi puhdistaa kerran kuukaudessa ja kevyemmällä käytöllä olevan hevosen varusteet joka toinen kuukausi, paitsi satula harvemmin. Huollossa varusteet puretaan osiin, jotta päästään myös solkien alle. Liian usein tehty pesu ja rasvaus kuluttavat nahkaa.
Pese näin
- Ota esille kaksi sientä tai pesuliinaa, joista toinen on puhdasta vettä varten ja toinen saippuaisen sienen kostutusta varten. Pyyhi pestävä alue puhtaalla lämpimällä vedellä kostean sienen tai liinan avulla (ei froteepyyhe). Lämmin vesi aukaisee nahan huokoset. Levitä sitten nahalle satulasaippuaa (Lue ensin käyttöohje purkin kyljestä). Heikkolaatuinen nahka imee itseensä enemmän vettä kuin hyvälaatuinen.
- Levittäessäsi saippuaa kiinnitä samalla huomiota ompeleisiin, tarkista ovatko ne ehjät. Tarkista myös solkien kunto. Katso jo tässä vaiheessa, tarvitseeko jokin kohta korjausta ja onko nahka päässyt kuivumaan eli onko se alkanut koppuroitua.
- Ota sen jälkeen käyttöön puhdas vesi ja pyyhi varuste kostealla. Tätä voi sanoa huuhteluksi, sillä tarkoitus on pyyhkiä saippua pois. Huuhteluvesi saa olla viileää, tai jos haluat olla perusteellinen, pyyhi ensin lämpimällä ja sen jälkeen viileällä.
- Jätä varuste kuivumaan huoneenlämpöön. Anna sen kuivahtaa itsekseen, vastusta kiusausta pyyhkiä se kuivaksi. Sen pitää antaa kuivua itsekseen hitaasti. Jos varuste tarvitsee korjausta, se korjataan tässä välissä eli pesun jälkeen mutta ennen rasvausta.
- Mikäli korjattavaa ei ole, voidaan siirtyä rasvaamiseen. Sopiva hetki on silloin, kun nahka vaikuttaa kuivalta, mutta tuntuu hieman viileältä käteen. Satulaa hoitaessa pitää muistaa, että siinä toppausosia tai istuinta ei saa rasvata, ettei rasva imeytyisi villoihin. Myös vastinhihnat jätetään hoitamatta. Oikeastaan vain siiven toppauksettomat osat ja jalustinhihnat rasvataan.
Kun nahkavaruste on alun pitäen laadukasta nahkaa ja siitä pidetään huolta, se kestää vuosikymmeniä. Tämä nahkavyön pätkä on 1950-luvulta. Reiät eivät ole levinneet ja nahka näyttää edelleen nahalta.
