Cross-training, joka voitaisiin suomentaa monilajiharjoitteluksi, tarkoittaa sitä, että harrastuksena olevan päälajin rinnalle ihminen valitsee toisen urheilulajin, joka tukee päälajia. Melkein mistä tahansa monipuolisesta liikunnasta on hyötyä parantuneena yleiskuntona ja jaksamisena, ratsastajille kuitenkin usein suositellaan kuntosalia ja etenkin vatsalihasten harjoittamista, sillä hyvät keskivartalon tukilihakset auttavat ratsastajaa pitämään ryhtinsä tunnin loppuun asti ja hevosen on helpompi kantaa ratsastaja, joka ei lysähdä satulassa tunnin aikana.
Minun lajini on juoksu, jonka olen vasta viime aikoina aloittanut. En tietoisesti valinnut sivulajia ratsastukselle, vaan kuulin paljon positiivista siitä ja viimein päätin kokeilla itsekin. Olin liikuntakirjahyllyllä katsomassa ratsastusopuksia, kun vierestä osui silmiin ”Joka naisen juoksukirja”, kirjoittanut Sam Murphy. Mitä iloa juoksemisesta on ollut ratsastajalle? Ainakin se, että ratsastuksessa kipeytyneet sisäreidet ja jännittyneet lonkat saavat venyttävää ja avaavaa liikettä. Minulla on myös paha tapa jännittää hartioita ratsailla, kun koetan pitää käsiä ylhäällä. Samoin jännitän hartioita koneen ääressä ja koruja tehdessä, oikeastaan jännitän niitä aina ja kaikkialla. Juoksussa nekin saavat ravistelua sen verran, että hartiajännitystä on ollut vähemmän. Pidemmän ajan vaikutuksista en voi vielä sanoa mitään, sillä tämä on melko tuore harrastus, saa nähdä kuinka pitkälle syksyyn sitä voi jatkaa. Olen kuitenkin tykännyt, vaikka en olisi ikinä uskonut että niin käy. Lenkin jälkeen on aina mukava olo. Koululiikunnasta alkaa olla riittävän kauan, jotta saatoin antaa juoksulle mahdollisuuden.
Tärkeät syvät vatsalihaksetkaan eivät jää juoksijalta huomiotta, vaan ne saavat harjoitusta. Juoksussa keskivartalon ryhtilihasten pitäminen napakkana on yhtä tärkeää kuin ratsastuksessa, sillä vartalon huojunta sivusuunnassa altistaa nilkan muljahduksille ja muille vammoille. Olen itse säästynyt melko hyvin vaurioilta, kylläkin kipeitä lihaksia, vesikelloja ja yksi rikkinäinen kynsi on tälle alkutaipaleelle osunut.
Jos vaikka joku haluaa itse kokeilla juoksua, laitan tähän loppuun itse noudattamani ohjelman. Käyn tavallisesti lenkillä kahdesti viikossa, riippuu säistä. Pieni sade ei estä, mutta helteellä urheileminen ei ole viisasta.
1.-4. kerta: Alkulämmittely 10 min, juoksua 1 min ja kävelyä 2 min. Juoksu-kävelysykli toistetaan 6 krt. Loppujäähdyttelyksi 10 min kävelyä. 10 minuutin alku- ja loppukävely pysyy aina mukana, se ei muutu mihinkään koko ohjelman aikana. Venyttele huolellisesti lihakset vyötäröstä alaspäin aina lenkin jälkeen.
5.-8. kerta: Alkulämmittely, juoksua 2 min ja kävelyä 2 min. Toistetaan 5 krt. Loppujäähdyttely.
9.-12. kerta: Alkulämmittely, juoksua 3 min ja kävelyä 1 min. Toistetaan 5 krt. Loppujäähdyttely.
13.–16. kerta: Alkulämmittely, juoksua 4 min ja kävely 1 min. Toistetaan 5 krt. Loppujäähdyttely.
Tavoitteena on juosta yhä pidempiä yhtenäisiä pätkiä. Silloin toistojen määrää voi vähentää, koska juoksuminuutit kasvavat. Tärkeää on pitää vähintään yksi lepopäivä juoksusta jokaisen juoksupäivän jälkeen eikä myöskään pitäisi tehdä rankkaa lenkkiä ja ratsastaa samana päivänä. Kohtuus kaikessa. Muista kantaa vettä mukana, siihen voi lisätä hieman urheilujuomaa harjoittelun siinä vaiheessa, kun lenkin pituus alkaa lähetä tuntia. Suosittelen myös tutkimaan aiheesta lisää netistä tai kirjastosta. Kuuntele kehoasi, lähde seuraavalle lenkille vasta kun olet palautunut kunnolla edellisestä. Sitten vaan polulle!
Kuva: Meyer Felix via photopin cc
