Tuntsari, opetusmestari, puksutin, maneesilana, automaatti. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Jokainen ratsastusta harrastava on opetellut lajin salat opetushevosella. Jos on huippuhevosia vaikea löytää, niin on hyviä opetushevosiakin.
Hyvä opetushevonen on ennen kaikkea turvallinen ratsu, joka haluaa että ihminen pysyy kyydissä. Se jaksaa kiertää samaa rataa ilta toisensa jälkeen ja suhtautuu aina hyväntahtoisesti ihmiseen, vaikka tehtävä ei aina ole sille mukava. Alkuvaiheessa ratsastaja ei hahmota, milloin vetää suusta, avut ovat liioitellut ja tasapaino hutera. Osa ratsuista tuntuu suhtautuvan suorastaan ymmärryksellä siihen, että selässä on aloittelija tai lapsi ja päästää sellaisen helpommalla, vaatii vasta vähän kokeneemmilta tarkempia apuja ja vakaampaa kättä.
Kysyin lukijoiltani jokin aika sitten, muistuuko heille mieleen, onko heille jäänyt mieleen joitakin erityisiä opetushevosia. Vastausten määrä yllätti ja ilahdutti. Niin moni muisti lämmöllä hevosta, jolta oli oppinut ratsastuksen alkeet. Tässä muutamia heistä.
Rekrut, Aitotalli
1990-
”Reksi on asunut Aitotallilla nyt 4 vuotta. Hieman jäyhä herrasmies, joka ei juuri jaksa intoutua herkkujen tai rapsutusten perään, mutta nauttii perusteellisesta harjauksesta. Rakastaa yhä hyppäämistä, ja pörhisteleekin tallikisojen ristikkoluokan palkintojenjaossa kuin MM-kisastadionilla konsanaan. Reksin erikoistaito on ottaa tehotorkut kaarrossa tuntien alkuun ja loppuun, ja miksi ei kesken pitkien pysähdystehtävienkin. Nuorison hömpötyksiä ymmärtämätön vanha pappa, joka kuitenkin laitumellelaskussa on jo kiitänyt pellon poikki kun nuoremmat ovat vielä lähtökuopissa. Ei enää mikään liitokavio, mutta uusien pikkukuskien opastuksen lisäksi opettaa kyllä isommille kuskeille laukanvaihdot ja muut tekniset temput.”
Nelli
Björstorps Fanny, Takkulan Ratsastuskoulu
1975-2013
”Fanny kuoli hienossa 38 vuoden iässä muutama vuosi sitten. Oli Takkulassa aikoinaan tuntiponina, luottoratsuna, myös vammaisratsuna. Aika moni aikuinen ratsastaja muistaa ponin. Se oli maailman kiltein poni. Terve koko elämänsä, vanhana sairasti lievän kaviokuumeen ja hampaita lähti, muuten ei koskaan mitään. Sillä oli pari varsaa, joita se vaali kuin kultaa ja ajoi kaikki pois aarteensa läheltä.
Fannysta tehtiin juttu aikoinaan Villivarsaan ja myös rotuyhdistyksen lehteen, oli Suomen vanhin welsh-poni.”
Noora
”Olin leirillä Takkulassa 1982 ja Fanny oli mun hoitoponi silloin, aivan ihana poni.”
Kirsi-Marja

Björstorps Fanny eli 38-vuotiaaksi ja teki pitkän uran ratsastuskoulussa. Se oli aikoinaan Suomen vanhin welsh-poni. Kuva: Noora Virtanen
Asta II, Keskustalli
1948-1975
”Olen saanut kunnian ratsastaa tällä hienolla tammalla sen viimeisinä vuosina, itse asiassa useammankin kerran koska olin kurssini nuorin, pienin ja kevyin. Tamma oli tärkeänä ja tuntui nauttivan siitä yhdestä tunnista päivässä jonka se köpsötteli possujunan kärjessä ja minä selässä nautin joka hetkestä!”
Kristiina

Asta II on jäi monen helsinkiläisratsastajan mieleen. Kuvassa sen selässä Tom Gordin. Kuva: Keskustallin arkisto.
Voutilan Buster
1991-2017
”Buster ostettiin tuolle kyseiselle tallille siis 90-luvun loppupuolella. Se oli tosi tykätty poni, hirmuisen kiltti mutta tietysti sopivalla tapaa ilkikurinenkin, esimerkiksi ratsastaessa saattoi joskus tehdä kesyjä U-käännöksiä laukasta ja muuta. Tykkäsi tietääkseni myös vedestä, oon kuullut juttua että kun muut tallitytöt lähtivät uittamaan isompia hevosia selästä, Buster otettiin monesti irti mukaan ja se sai itsekseen uiskennella muiden seassa. Buster kuoli 2017 syksyllä, ja silloin se teki vielä satunnaisesti kevyitä ratsastustunteja. Vielä kuukausi ennen kuolemaansa jaksoi ratsastustunnilla tehdä pikkuisia hyppelehtimisiä ja pomppimisia.”
Siiri
Zaha du Sanhjuan
1989-2017
”Samalla tallilla Voutilan Busterin kanssa oli toinenkin samankaltainen poni, risteytysponi Zaha du Sanhjuan. Poni oli syntynyt vuonna -89, ja kuoli 2017 syksyllä samaan aikaan Busterin kanssa. ’Santtu’ toimi monen sukupolven ratsuna – esimerkkinä perhe, jonka äiti oli käynyt kyseisellä tallilla Santun saapuessa sinne. Hän oli sen tuntenut, ja parikymmentä vuotta myöhemmin naisen tyttäret ratsastivat vielä samaisella ponilla. Santtu oli aivan ihanan kiltti ja mukava poni, sopivan reipas ja todella tykätty loppuun saakka.”
Siiri

Risteytysponi Zaha du Sanhjuan teki niin pitkän uran, että se periytyi äidiltä tyttärelle. Kuva: Siiri Markkanen
Sampo II, Salon Ratsastuskeskuksen Ratsastuskoulu
1998-
”Sampo on ollut meillä toistakymmentä vuotta, maailman paras tuntihevonen. Nyt se on eläkkeellä. Se on opettanut ratsastajia vauvasta vaariin. Se on mukamas sellainen yrmy ukko välillä, mutta oikeasti se ei ole yhtään tuhma, esittää vain hyvin. Se keksi jossain vaiheessa, että kun kääntää ahterin ovelle, pienemmät ratsastajat eivät uskalla mennä karsinaan.”
Eliisa Merivirta, Salo
Kouvolan parhaaksi ratsastuskouluksi usein mainitun E. S. Riding Clubin opetusratsut ovat jääneet monelle mieleen. Tallin nykyisiltä ja entisiltä tuli peräti kolme ehdotusta, jotka kaikki ansaitsevat maininnan.
Jarl DK, E. S. Riding Club
1991-
”Jarl on siitä ihana hevonen, että se huomaa heti, jos tunnilla ensimmäistä kertaa tulijaa pelottaa. Jarl lukee tilannetta, seuraa ihmisen reaktioita ja jos yhtään näyttää siltä, että ihminen pelkää, se seisoo kuin patsas. Vasta kun tulija rentoutuu, Jarl alkaa varovasti tehdä tuttavuutta. Eräskin tyttö pelkäsi eläimiä, mutta Jarl saavutti sen luottamuksen rauhallisuudellaan.”
Miia
”Herttaisempaa opetusmestaria saa etsiä. Jarl on tehnyt pyyteettömästi töitä vuosikymmenet niin ratsastuskoulukäytössä kuin terapiahevosena ja jatkaa edelleen.”
Hanna
Go-Lightly, E. S. Riding Club
1988-
”Kössi (Go-Lightly) on Englannista 80-luvulla kanssani Suomeen tulleen tammani, Rio Lightsin, vuonna 1988 syntynyt varsa. Kössi on siis aina ollut meillä ja on edelleen, Kössi vietti nyt 2. heinäkuuta 2018 30-vuotispäiviään. Kössi on todellinen opetusmestari, opettanut vuosikymmenten aikana niin monia ratsastajia, etten osaa edes laskea. Kössi on ollut säännöllisesti mukana opetustyössä ikävuotensa 5-30. Niin sanottuja eläkepäiviä Kössi alkoi viettää nyt kesän 2018 alusta.” Erja Saartia, E. S. Riding Club

Go-Lightly eli ”Kössi” vietti 30-vuotispäiväänsä Kouvolan Liikkalassa 2.7. ja pääsi juuri eläkkeelle. Opetusvuosia takana peräti 25. Kuva: Iiris Juura.
Ibsalon, E. S. Riding Club
s. 1983, kuolinvuosi ei tiedossa
”Muistan, että kaikki rakastivat Ipua, eli Ibsalonia E. S. Riding Clubilla. Ihana luottoratsu.”
Maria
”Mun ehdoton lemppari tuntsareista ikinä!”
Milla
”Maailman ihanin Ipu!”
Anniina
Kraater, Ravijärven Hevostila
1992-2017
Allekirjoittaneelle tärkeä hevonen. Hyväluonteinen ja osaava hevonen, jonka kanssa ratsastaessa nautin joka hetkestä. Elämäni hevonen, punarautias ystäväni, painonsa arvosta kultaa, kiiltävä komistus. Se halusi toteuttaa kaikki toiveet, ja sain usein onnistumisen elämyksiä asioista, jotka olivat taitotasoni yläpuolella, koska hevonen osasi ja halusi ymmärtää mitä ratsastaja tarkoittaa. Se on ainoa, jonka kanssa olen kisannut. Kraater tuli Ravijärvelle vuonna 2006 ja toimi opetustehtävissä 11 vuoden ajan, lopussa kevennetyin tehtävin. Se jätti jälkeensä monta fania. Toista samanlaista tuskin tulee kovin pian vastaan. Kepeitä multia, ystävä kallis.





