Eilen Suomessa vietettiin ystävänpäivää, joka on suomalaistettu versio Pyhän Valentinuksen päivästä. Useat bloggaajat kiinnittivät huomiota päivään. Osa mietti päivän kaupallisuutta, toisen mielestä se oli täysin turha ja luo vain ahdistusta niille, joilla ei ole ystäviä. Vielä muutamat omaksuivat positiivisen linjan, jonka mukaan päivä on iloinen ystäville omistettu päivä.
Eräs ryhmä on kuitenkin unohdettu: eläinystävät. Koira on tunnetusti ihmisen paras ystävä, kissa on ikäneitojen ja muiden yksinäisten luottoystävä ja hevonen on monelle ystävä ja harrastustoveri. Ainakin minulle päivä hevosten kanssa tuo aina hyvän mielen, ja kissa tarjoaa söpöysterapiaa aina kun huolet rasittavat mieltä. On ihmisiä, joiden ei ole helppo ystävystyä toisten ihmisten kanssa, ja silloin eläinystävä voi olla ainoa ystävä. Eläimen ystävyys on mitä parhainta ystävyyttä: eläinystävään voit aina luottaa, sillä se ei juonittele. Nuolaisu poskelle, hännänheilutus tai kehräys kertoo ihmiselle, että hän on tärkeä. Jos sinulla on eläinystävä, sinä olet hänelle maailman tärkein ihminen. Ilman eläinystäviä maailma olisi totisesti kurja paikka elää. Tänään olkoon eläinystävänpäivä!
Vuh, mau, ja hörähdys.
Artikkelikuva: Sebastián Dario, kuva julkaistu Creative Commons -lisenssillä
