Helsinki Horse Fairin luennoista mielenkiintoisin oli mielestäni eläinlääkäri Mirjami Miettisen luento kuolainten vaikutuksesta hevosen suuhun. Hevosen suu on Miettisen erityinen mielenkiinnon kohde, ja innostus kyllä välittyi luennosta. Hän on tutkinut kuolainten ja turpahihnojen vaikutuksia hevosten suuhun. Viime vuonna hänen päättötyönsä kuolainten aiheuttamista vaurioista ilmestyi monissa hevosalan lehdissä. Hänellä oli luentonsa päätteeksi antaa selkeitä, yksinkertaisia, tutkittuun tietoon perustuvia ehdotuksia, joiden avulla hevosystäviämme voidaan säästää kuolainten ja turparemmien aiheuttamilta vaurioilta.
Hevosen suu on herkkä paikka, mutta onneksi se paranee vaurioistaan melko nopeasti, kunhan vaurioiden ei anneta kroonistua. Eniten suun vaurioita aiheuttavat kuolaimen virheellinen käyttö (liian suuri ohjasjännite, oman tasapainon tukeminen tukeutumalla ohjiin yms.), epäsopiva kuolain ja kireä turpahihna. Kuolaimen kohdalla pääsee joskus unohtumaan, että suussa on kieli. Kieli täyttää lähes koko suuontelon, joten on tärkeää mitata, kuinka paksulle kuolaimelle suuhun jää tilaa. Vaikka paksua kuolainta pidetään muuten hevosystävällisenä, se lakkaa olemasta mukava jos hevosen suu on liian pieni sekä kielelle että kuolaimelle. Mikä ei mahdu, tuottaa kipua. Kuolaimen paksuimman kohdan tulee olla sen verran ohut, että se ei paina hammaslomaa, kun hevonen sulkee suunsa. Kuolaimista ystävällisin on Miettisen mukaan suora kumikuolain, sillä se joustaa hieman ja sen tuoma paine on tasainen. Se ei myöskään mene linkkuun. Ien tai hammasloma on hevosesta huomattavasti ilkeämpi paikka kuin kieli, se hyväksyy paremmin kieleen kohdistuvan paineen.
Hevosen suussa on kieli, joka täyttää suurimman osan suuontelosta.
Suupielessä on kipeä haava.
Kuolain on painanut hammaslomaa ja aiheuttanut vaurioita ikenille.
Toinen ikävyyksiä aiheuttava tekijä on turpahihna. Jos turpahihna on liian kireä, hevonen puree poskeensa. Ja me tiedämme jokainen kokemuksesta, miten inhottavalta se tuntuu. Kolmas hevosesta keljulta tuntuva tekijä on väärä kuolaimen kohta. Jos se on liian edessä tai takana, hevonen pyrkii kielensä avulla siirtämään kuolaimen parempaan paikkaan.
Liian kireä turpahihna on aiheuttanut sen, että hevonen on purrut kipeästi poskeensa.
Posken sisäpuolella on pieniä puremajälkiä.
Mitä tehdä, jotta suu voisi paremmin?
Miettinen suosittaa kolmea tapaa yksinkertaista tapaa, joilla hevosen suu voi paremmin.
- Pidä kuolaimettomia päiviä tai vaihtele kuolaimia. Näin rasitus ei osu joka päivä samaan kohtaan suussa ja pysyvät vauriot jäävät syntymättä.
- Ratsasta löysällä turparemmillä tai ilman turparemmiä, jolloin hevonen ei pure poskeensa. Kahden sormen mitta on sikäli hankala perussääntö, että sormet ovat eri paksuisia. Kaksi miehen sormea on jo hyvä mitta, mutta lasten sormet ovat tarkoitukseen liian pieniä.
- Kuolaimen paikka eli poskihihnojen pituus. Aseta poskihihnat 2-3 reikää normaalia löysemmäksi ja anna hevosen etsiä kieltä liikuttamalla sopiva paikka. Sopivan paikan löydettyään hevonen pitää kuolainta paikallaan, ei kielellä nosta kuolainta tai työnnä eteenpäin.
Mirjami Miettinen pitämässä luentoa Helsinki Horse Fairissa.
Kuvat (lukuunottamatta viimeistä): Mirjami Miettinen
