– HeB5-ohjelmaan kuuluu C-tuomarin painajainen eli käyntiosuus aivan tuomarinpöydän edestä. Pöydän takaa on vaikea sanoa yhtään mitään, se haittaa näkyvyyttä niin paljon, sanoi koulutuomari Osmo Metsälä.

Yleisö oli tullut kuulemaan näkemystä siitä, mitä tuomarin mielessä liikkuu hänen pisteyttäessään kouluratsukkoa. Tapahtumaan oli saapunut kuusi demoratsukkoa, ja Metsälä kertoi kaikista, mitä hän näki ja kertoi myös sen, mitä tuomari ei näe tai mikä ei vaikuta arvosteluun. Harjun maneesissa on tätä nykyä seinällä näyttö, ja se oli tässä tilanteessa suureksi avuksi. Jokainen ratsukko kuvattiin ja suorituksen jälkeen yleisö sai seurata näytöltä ratsastajan menoa samalla kun Metsälä selosti esityksen hyvät ja huonot puolet.

Metsälä on koulutuomarina jo kokenut kettu. Hän kertoi Harjun kouluratsastuksen tapahtumapäivään saapuneille, että on tehnyt niitä tehtäviä jo jotakuinkin 30 vuoden ajan. Hänen tuomarointitasonsa I-taso eli hän saa pisteyttää kansallisten kilpailujen ratsukoita. Harjussa pidetyn tapahtuman järjesti Haminan Ratsastajat, ja yhteistyökumppaneita olivat Harjun Oppimiskeskus, Hevostila Kotikontu ja Ratsastajainliiton Kaakon aluejaosto.

Vilhelmiina Leonen ja Harjun Katariina esittivät onnistuneen ohjelman. Leonen kuvailee Katariinaa orimaiseksi tammaksi.

Ensimmäinen esiintyjä oli Vilhelmiina Leonen, jonka ratsu oli 9-vuotias suomenhevostamma Harjun Katariina. Kaunis rautias on Harjun Oppimiskeskuksen kasvatti ja I-palkinnon on kantakirjatamma. Ratsukko on ollut yksissä viime syksystä alkaen, ja heidän ohjelmansa Harjussa oli HeB4. Tämä oli vasta toinen kerta, kun ratsukko esitti ohjelman tuomarin edessä. Leonen on alueen ihmisille tullut tutuksi juuri suomenhevosten ratsastajana. Suomenhevoset eivät olleet hänelle mitenkään erityisen tietoinen päätös. ”Niitä on suotu minulle”, sanoi Leonen.

Leonen kuvaili tammaa hieman orimaiseksi persoonaksi. Se saattaa huudella muille ja sillä on iso ego, kun sille päälle sattuu. Hänestä tamman paras puoli on ehdottomasti sen liikkeet. Ne ovat hienot ja laajat.

Metsälä antoi ratsukolle hyvät pisteet. Se oli alkutervehdyksessä suora. Sitä, olivatko jalat tasan, Metsälä ei nähnyt, sillä suorana pysähtyvän hevosen takajalat jäävät C-tuomarin paikalta katsoen etujalkojen taakse. Silloin siitä ei voi myöskään rokottaa, sillä tuomari voi arvostella vain sitä minkä todella näkee. Metsälä kiitti sitä, että ratsastaja valmisteli hevosen ennen jokaista tehtävää ja sitä, että liikkeet osuivat täsmällisesti pisteeseen. Hyvästä valmistelusta hän antoi korotusta alapisteisiin, niihin jotka on merkitty paperin alaosaan.

HeB4-ohjelmassa on kohta ”laukannosto C-M-välillä”, ja yleisöstä kysyttiin, onko merkitystä missä kohtaa väliä sen tekee. Metsälä vastasi, että sillä ei ole merkitystä vaan tärkeämpää on laatu, niin että se on hyvä, valmisteltu nosto.

Tuomaria kiinnostaa enemmän ratsastajan letti kuin hevosen

Leosen ja Harjun Katariinan jälkeen vuorossa oli Maria Suhonen ponilla Narco van de Beekerheide ohjelmalla HeB5. Maria Suhonen on 12-vuotias, opetusmestariponilla ikää on 18 vuotta. Suhonen kilpaili viime vuoteen asti shetlanninponeilla, nyt on tullut aika siirtyä isompiin poneihin. Pari on ollut yhdessä neljä kuukautta, ja siihen aikaan on mahtunut jo muutamia luokkavoittoja kilpailuista. Suhosen tämän hetken tavoitteet ovat SM-tasolla.

Maria Suhonen ja poni Narco van de Beekerheide ovat voittaneet jo muutamia kilpailuja tänä vuonna. Tavoitteena tälle vuodelle on SM-kilpailut.

Suhonen sanoi haastattelussa, että SM-tavoitteissa hankalinta on löytää sopivia kilpailuja alle. Ponien SM-radalla esitetään FEI-ohjelma HeA ja vapaaohjelma.

Ratsukon esityksessä Metsälä jäi kaipaamaan täsmällisyyttä ja tehtävien valmistelua, mutta muuten esitys oli mallikas. Hän vinkkasi yleisölle, että täsmällisyys on helpoimpia tapoja korottaa omia pisteitään. Siihen riittää, että tehtävä tapahtuu kirjaimen merkitsemässä pisteessä, voltit ja kaaret ovat oikeankokoisia ja symmetrisiä ja keskihalkaisijalla pysytään todella keskilinjalla.

Metsälä sanoi vielä, että hänellä on tapana antaa hyvästä voltista 8 pistettä, ja puolikas piste lähtee jokaisesta metristä eli 7 tai 9 metrin voltista saa 7,5 pistettä. Toki arvosanaan vaikuttaa muutkin seikat, kuten tahtirikot.

Ohjelmassa muutama kohta, joissa Metsälän mukaan testataan yhteistyötä ja kuuliaisuutta. Näitä ovat kohdat, joissa pyydetään kolme laukka-askelta ja vastalaukka. Metsälän mukaan kolme on optimi, mutta jos se ei onnistu, mieluummin neljä kuin kaksi askelta. Kaksi askelta nimittäin tahtoo jäädä yleensä hätäiseksi, ja hevosen täytyy käydä laukassa ihan kunnolla kolmen askeleen ajan.

Yleisöstä kysyttiin ohjelmaan liittyvästä askeleenpidennyksestä ravissa. Askel voi pidentyä keskiraviin asti. Keskiravin ja lisätyn ravin suurin ero on, että keskiravissa hevosen muoto säilyy tyypillisessä ravimuodossa, lisätyssä ravissa runko venyy.

Tässä yhteydessä Metsälä halusi kumota sen luulon, että koulutuomaria hirveästi kiinnostaisi, onko harja letitetty tai mitä ratsastajalla on yllään, kunhan asu on sääntöjen mukainen ja siisti. Hän sanoi että ei yleensä edes huomaa moisia asioita, ellei nyt asu ole aivan likainen ja hevosen varusteet täysin epäsopivat. Ratsastajan ulkoasussa hän saattaa huomauttaa auki liehuvista hiuksista.

Helpoissa luokissa voi keventää aina kun siltä tuntuu

Katri Forsten toi yleisön eteen päivän toisen suomenhevosen, 10-vuotiaan ruunansa Lavilan Nallen. He esittivät ohjelman HeA2 2022.

Ratsukko kilpailee kenttää 90 cm luokissa, esteillä kansallista tasoa ja koulussa HeA:ta. Forsten tuumi, että harjoitus oli ratsukolle hyvästä, sillä hevonen on vielä kilparadoilla kokematon. ”Se on reaktiivinen ja jää herkästi tuijottamaan vieraita kohteita. Näyttöruutu oli sille uusi tuttavuus, ja kun näyttöruudussa se vielä näki ilmasta kuvatun tumman meren, jossa kellui jäävuoria, se ajatteli että paras pysyä kauempana”, Forsten naurahti. Forsten piti hyvänä sitä, että sai tuomarin arvostelun avattuna.

Lavilan Nalle ja Katri Forsten kilpailevat kenttäratsastuksessa.

Tämän ohjelman kohdalla Osmo Metsälä muistutti yleisöä tutuista säännöistä. Pohkeenväistössä kaula ei saa taipua, siirtymisten selkeitä ja volttien tulisi olla pyöreitä. Helppo A:ssa katsotaan jo myös vaativampia asioita, kuten askelten lennokkuutta ja sitä, onko takaosa hyvin alla. Keskiravin pitää olla todella keskiravia, askel pitenee ilman että vauhti kiihtyy kovin paljon.

Tästä ohjelmasta löytyy myös yksi C-tuomarin painajainen, nimittäin keskikäynti uraa pitkin. Tuomarin on vaikea nähdä, minkä verran yliastuntaa on. Metsälä sanoi, että helpoissa luokissa jos lähtee väärä laukka, se tulisi korjata mieluummin käynnin tai ravin kautta kuin lennossa.

Yleisöstä kysyttiin keventämisestä, joka on sallittua helpoissa ohjelmissa. Keventämisestä ei ole sen suurempia sääntöjä. Ratsastaja voi keventää ne osuudet, joissa katsoo tarvitsevansa sitä, tai koko ohjelman. Tuomari ei rokota siitä, vaan mieluummin hän näkee tyytyväisen hevosen ja halutun askellajin esitettynä kuin sen että väkisin koettaa istua alas ravissa.

Nuorilla hevosilla piruetti saa olla laajempi

12-vuotias Aino Hallasaari on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut ratsastaja. Hän kuuluu maajoukkuevalmennusrenkaaseen, ja suunnitelmissa on osallistuminen SM-mittelöihin ja kansainvälisiin kilpailuihin. Hän esitti Fairytale Twilightilla FEI-tasoisen poniratsukoiden henkilökohtaisen ohjelman. Metsälän mukaan se on poniohjelmista vaikein, sillä siinä vaaditaan kokoamista ja siirtyminen vastalaukasta vastalaukkaan, mutta Hallasaari ja poni olivat valmiit ottamaan haasteen vastaan.

Aino Hallasaari ja Fairytale Twilight kuuluvat maajoukkuevalmennettaviin.

Alku oli hieman haparoiva, ja kesti aikansa ennen kuin ratsukko löysi rytmin. Metsälä sanoi että näin vaikeissa kouluohjelmissa asiat tulevat nopeasti peräkkäin, ja yksi virhe johtaa helposti toiseen. Ohjelman lopussa pyydetään keskiravia ennen lopputervehdystä. Jälleen kerran oli tilanne, josta Metsälä sanoi että C-tuomarin on vaikea nähdä askeleen pituutta, kun ratsukko tulee suoraan kohti.

Metsälä sanoi tuomarin arvostavan sitä, että askellaji pysyy samanlaisena koko tehtävä ajan. Ravin ponnekkuuden tulee säilyä koko tehtävän ajan, ja hevonen ei saa lähteä kiihdyttämään. Keskikäyntiosuuksissa käynnin tulee olla aktiivista mutta ei kiireistä.

Hallasaaren jälkeen nähtiin Minna Uronen hevosella Sparklizer. Se on 7-vuotias nuori irlantilainen puoliverinen. Ratsukko esitti VaA-luokan ensimmäistä kertaa yleisön edessä.

Metsälä kehui suoritusta mallikkaaksi, joskin pieniä puutteita tottakai löytyi. Lisätty käynti oli laadukasta, mutta huonoksi onneksi kohdalle osui eri kirjain kuin aloituspisteeksi merkitty. Muutenkin askellajit saivat kiitosta, ne olivat puhtaat ja tahdikkaat. Siirtymät olivat Metsälän mielestä täsmälliset. Ohjelmaan kuului piruetti, joka nuorilla hevosilla saa olla 3 metriä laajuudeltaan. Metsälä sanoi, että se tila kannattaa käyttää, jotta eteenpäinpyrkimys säilyy.

Hessin Leevillä GP vielä tänä vuonna

Päivän viimeinen esiintyjä oli Katja Kuokka kasvatillaan Fillyhill’s My Special. Kuokka tunnetaan ehkä parhaiten suomenhevosratsastajana, ja FWB-kasvatus ei ole yleisölle yhtä tuttua. Laatua näissäkin hevosissa silti on, se nähtiin Harjussa kun ratsukko meni Intermediaire I -tason ohjelman. Ratsukon tavoitteena on ratsastaa GP ensi vuonna. Kuokka kertoi, että hänet nähdään ratsastamassa GP:tä Hessin Leevin kanssa.

Metsälä kehui taivutuksia ohjelmassa, ja sanoi että ratsukon tulisi taipua yhtä paljon molempiin suuntiin. Pientä keskustelua tulisi siitä, kun ohjelmassa pyydetään laukanvaihtoa, pitäisikö se tehdä lävistäjällä vai pisteessä. Kuokka kertoi, että tuomarien näkemykset tuntuvat eroavan tässä, ja on vaikea tehdä oikein kun ei ole varma, mikä tuomarin mielestä on oikea kohta.

Katja Kuokan oma kasvatti Fillyhill’s My Special esitti yleisölle Inter I -ohjelman.

”Mieluummin isoksi lipsahtava ja energinen kuin että käynti sammuu”

Ratsukkoesitysten jälkeen siirryttiin auditorioon kuuntelemaan kilpakouluratsastuksen teoriaa, jota saatiinkin rautaisannos. Metsälä nosti esiin muutamia tärkeitä huomioita tutuista liikkeistä.

Avotaivutus on liike, jossa hevosen jalat polkevat kolmella uralla, jolloin kulma on noin 30 astetta. Avotaivutus on Metsälän mielestä yksi hankalimpia liikkeitä sekä ratsastajalle että tuomarille.

Sulkutaivutuksessa mennään koottua ravia avotaivutusta suuremmalla taivutuksella. Sisätakajalka on liikkeen moottori. Hevosen tulee taipua yhtä paljon molempiin suuntiin, säilyttää tasapaino ja tahti. Sulkutaivutuksessa tuomari katsoo eteenpäinpyrkimystä. Hevosen tulee edetä eteen ja sivulle. Laukkasulkutaivutuksessa laukan laatu tulisi säilyttää mahdollisimman hyvänä ja laukka ehjänä.

Takaosakäännös tehdään sisätakajalan ympäri, ja siinä tuomari katsoo asetusta ja arvostaa hyvää käyntiä, joka on aktiivista ja eteenpäinpyrkivää. Tämä eteenpäinpyrkimys on niin tärkeää, että Metsälä vinkkaa ennemmin tekemään käännöksestä vähän isoksi lipsahtavan mutta energisen, jolloin siitä 7 pistettä kuin että yrittää tehdä 8 pisteen käännöstä ja käynti sammuu, jolloin hän antaa 4 pistettä.

Laukanvaihto käynnin kautta on siirtymätesti. Tuomari haluaa nähdä laadukasta laukkaa ennen ja jälkeen käynnin ja täsmälliset siirtymät. Käynti ei saa olla hätäistä, vaikka sitä onkin vain muutama askel. Metsälä sanoo, että ei itse laske askelia, hyväksyy 3-5 askelta.

Laukanvaihto askeleessa mittaa herkkyyttä avuille ja kuuliaisuutta. Hevosen kuuluu olla suora ja tyyni, liikkeen lennokas ja siinä tulee olla hyvä tahti ja tasapaino. Sekä etu- että takajalkojen tulee vaihtaa laukka saman liitovaiheen aikana.

Venytys pitkille ohjille kertoo tuomarille hevosen rentoudesta ja luontaisesta tasapainosta. Lyhennettäessä ohjia työskentelymuotoon hevosen tulee hyväksyä ohjastuntuma ilman vastustelua.

Säännöissä on pieniä muutoksia vuodelle 2023

Ratsukoiden jälkeen siirryttiin koulurakennukseen kertaamaan vuoden 2023 kouluratsastussääntöjä. Seuraavat muutokset Metsälä nosti esiin:

Luokka on virallinen, kun osallistuvia ratsukoita on kolme tai enemmän. Se tarkoittaa, että jos jostain luokasta on luvassa ranking-pisteitä tai mestaruustitteli on luvassa, lupaukset toteutuvat vain jos kolme ratsukkoa nähdään radalla. Yksi ratsastaja voi ratsastaa kolmea eri hevosta, se on kolme ratsukkoa. Jos taas ilmoittautuneita on kolme ja yksi jää viime tipassa pois, luokka ei ole virallinen.

Kansainvälisiin kilpailuihin vaadittava virallinen FEI-mittaus järjestetään kerran vuodessa. Se on ainoa FEI-kilpailuihin hyväksyttävä mittaus, ja jos silloin ei pääse paikalle, ei voi sinä vuonna osallistua kilpailuihin, joissa vaaditaan FEI-mittaustulos.

Tamma ei saa kilpailla 4. tiineyskuukauden jälkeen. Tamma saa kilpailla 6 kuukautta elävän varsan syntymän jälkeen. Varsan kuoltua tai tiineyden keskeydyttyä ennen aikojaan tamma saa kilpailla 90 päivää varsan kuoleman jälkeen.

”Kauhukahva” on sallittu varuste. Sen käytön tulisi olla hienovaraista niin että ratsastajan asento tai käsien asento ei muutu, silloin tuomari voi rokottaa istuntapisteitä.

Kuolainteipin käyttö on sallittu, mutta säännöissä sanotaan että siitä ei saa tehdä kumituttimaista reunusta.

Häntälisäkkeet ovat sallittuja. Kokorajoitetta ei ole, mutta häntä ei tietenkään saa estää tuomaria näkemästä hevosen jalkoja.

SRL suosittelee rokotusta EHV1:tä vastaan.

Satulahuopa on pakollinen.

Katja Kuokka ja Katri Forsten iloitsivat siitä, että Osmo Metsälä saatiin vetämään hieno päivä.

Mistä hyvä suoritus koostuu?

Sääntöjen jälkeen Metsälä kertoi, millaisista tekijöistä hyvä suoritus koostuu. Hän sanoi, että kaikkein tärkeintä on askellajien säännöllisyys. Hän esitteli yleisölle pyramidin, jossa kaiken pohjana on tahti. Aina edellinen tarvitsee olla kunnossa ennen kuin pystyy nousemaan seuraavalle tasolle.

Askellajeista käynti on 4-tahtinen, ravi 2-tahtinen ja laukka 3-tahtinen. Jos tahdin menetys on hetkellinen ja vähäinen, sillä ei ole vaikutusta askellajin arvosteluun, mutta kyseiseen tehtävään, jossa tahdin menetys tapahtuu, se vaikuttaa kyllä.

Käynnistä arvostellaan tahdikkuuden lisäksi aktiivisuus ja askelpituus. Ravin numeroa alentaa ravin epäsäännöllisyys. Laukan virheitä ovat laukka ilman liitovaihetta tai nelitahtisuus. Epäpuhtaista askellajeista saa askellajipisteiksi enintään 6. Satunnaiset epäpuhtaudet vaikuttavat vain siihen tehtävään, jonka kohdalla ne tapahtuvat.

Toiseksi tuomari arvostaa liikkeiden irtonaisuutta. Se tarkoittaa, että kaula taipuu, selkä joustaa, häntä heilahtelee rennosti, askeleet ovat pehmeitä ja hevonen vaikuttaa tyytyväiseltä.

Kolmas Metsälän nostama kohta on tuntuma eli että hevonen hyväksyy kuolaintuntuman. Kieli ulkona kulkeminen on tässä tapauksessa virhe. Metsälän mukaan kieli sivulla on vakavampi oire tässä kohtaa kuin se, että hevonen lipoo turpaansa.

Neljäntenä hyvässä suorituksessa on askelten lennokkuus. Hevosen tulee kulkea eteenpäin energisesti ja halukkaasti. Lisäyksissä askel pidentyy ilman että tempo muuttuu. Hyvässä suorituksessa askel on näyttävä ja elastinen, ravin ja laukan liitovaiheet ovat selkeitä.

Suoruus tulee tässä tapauksessa vasta viidentenä, sillä siinä on kyse paitsi siitä, että hevonen on suorana kulkiessaan eteenpäin, myös siitä se taipuu yhtä paljon molempiin suuntiin taivutuksissa.

Kuudes arvostelukohta on kokoaminen. Se tarkoittaa, että työntövoima muuttuu kantovoimaksi. Kun edelliset viisi ovat hallinnassa, kokoaminen on vasta silloin mahdollista.

– Erinomaisessa suorituksessa saadaan aikaan se vaikutelma, että hevonen tekee kaiken ilman ratsastajan näkyvää apua.

Siitähän kouluratsastuksessa on kyse.