Blogin pitäminen on kivampaa silloin, kun ei mieti liikaa toisten kommentteja. Miten asiattomat kommentit voi oppia sivuuttamaan? Ja mistä kirjoittaa silloin, kun tuntee ettei ole mitään annettavaa? Tässä kolme konstia, tai oikeastaan periaatetta, jotka olen havainnut hyviksi. Huuliltani tippuvat viisauden sanat kokemuksen syvällä rintaäänellä. Juu-u.
Ime mehut ja sylje siemenet
Häiritseekö negatiivinen kommentointi? Luo itsellesi hauska, sanavalmis ja teflonpintainen bloggaajapersoona. Tapa on yleinen tubettajien keskuudessa, heistä harva esiintyy omalla nimellään, sillä oikea ihminen ja somehahmo saattavat olla melkein kaksi eri persoonaa. Moni verkossa hauska hahmo on oikeassa elämässä ujo ja hiljainen tyyppi, joka päästää luovuutensa valloilleen näppäimistön ääressä silloin, kun kukaan ei ole katsomassa. Kun rinnastat somepersoonasi asiakaspalvelijaan tai viihdyttäjään, asiaton palaute kilpistyy kuin sade ikkunaan mutta auringonvalo pääsee läpi. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee ja haters gonna hate, mutta ne eivät pääse hahmosi panssarin läpi loukkaamaan sinua, sillä he eivät tunne oikeaa sinua.
Ajattele mitä sanot ettet sano mitä ajattelet
Joskus joudut venyttämään pinnaasi lukijoiden kanssa ja koetat olla ystävällinen ja asiallinen niillekin, jotka eivät ajattele sanojaan vaan töräyttävät mielipiteensä ilmoille miettimättä ensin. Tosiasia kuitenkin on, että isännältä odotetaan enemmän kärsivällisyyttä kuin vierailta, ja yksittäisen anonyymin sanoihin kiinnitetään vähemmän huomiota kuin bloggaajan. Tuumaustauko auttaa: kommenttiin ei tarvitse vastata heti, riittää että vastaat myöhemmin kun olet keksinyt sopivaa sanottavaa. Tarvittaessa vastaus saa olla sellainen, joka pistää jauhot suuhun vinon hymyn kera. Ja joskus on viisainta olla vain välittämättä, näyttää että olet sonnan yläpuolella.
Tee välttämättömyydestä hyve
Muistatko, kun Saara Aalto jäi toiselle sijalle Britannian X Factorissa viime vuonna? Hän tähtäsi voittoon, mutta jälkeenpäin sanoi, että kakkostila oli itse asiassa parempi tulos, koska hän löi läpi mutta ei ollut voiton myötä sidottu organisaatioon vaan saattoi tehdä omaa juttuaan. Välttämättömyydestä hyveen tekeminen on sitä, että tarkastelee omaa tilannettaan ja näkee sen valoisat puolet. Jotkin maamme parhaista kouluratsastajista ovat valinneet lajinsa siksi, etteivät pitäneet siitä kun esteillä ratsastaja putoaa useammin satulasta ja loukkaantumisriski on suurempi.
Vanha neuvo ”kirjoita siitä mistä tiedät” pätee siis edelleen. Katsohan omaa tilannettasi. Entä jos olet allapäin ja rahaton, elämäsi on selviämistaistelua? Olet silloin todennäköisesti penninvenytyksen asiantuntija ja Niksi-Pirkan personoituma. Sinulla on paljon annettavaa, sillä lukijat haluavat lukea pääasiassa kahdenlaisia juttuja: sellaisia, joista on hyötyä ja sellaisia, jotka herkuttelevat toisen ihmisen epäonnella. Sinulla on kaikki mahdollisuudet tulla suosituksi bloggaajaksi ja blogisi on taatusti omaperäinen.
