Takavuosien parhaimmistoon kuulunut ratsastaja Pekka Larsen on vuosien tauon jälkeen kiivennyt uudelleen satulaan. Hän on julkaissut ratsastuksestaan muutamia videoita, missä hän hyppää esteitä Criollo Unolla. Näissä videoissa hänellä ei yleensä ole kypärää päässään ja on saanut kuulla siitä.

Mitä sanoo Pekka Larsen, mies ilman kypärää? Hän julkaisi tänään Facebookissa julkisen päivityksen, jossa kertoi ajatuksiaan aiheesta. Hänen mielestään Ratsastajainliitto on tehnyt hyvää työtä edistäessään kypärän käyttöä, mutta turvallisuus on muutakin: ”Tässä yhteydessä on jäänyt taka-alalle se tosiseikka, että kypärä on vain pieni osa turvallisuutta. Kypärä lieventää tietyissä tapauksissa putoamisen tai kaatumisen seurauksia. Suhtaudun vakavasti turvallisuuteen. Hevosen selästä olen pudonnut varovaisestikin arvioiden useita satoja kertoja. Kaatumisetkin voidaan laskea kymmenissä kerroissa. Silti olen loukannut itseni hyvin harvoin, vain pari kertaa.”

Entinen judoka osaa pudota

Vähemmälle huomiolle on Larsenin mukaan jäänyt se, että ratsastajan pitää osata pudota oikein. ”Putoamaan oppii vain putoamalla. Nuoruuden judoharrastukseni antoi erinomaista pohjaa siihen, miten mätkähdetään maahan itseään loukkaamatta.” Ja miten se tapahtuu? ”Käsillä ei oteta vastaan ja liikettä ei yritetä pysäyttää vaan sen annetaan jatkua. Vartalo pidetään mahdollisimman rentona. Vartalon hallinnalla estetään pään osuminen maahan ensimmäisenä. Ohjista kiinni pitäminen useinkin kääntää vartalon ilmassa jolloin loukkaantumisriski pienenee”, selvittää Larsen.

”Oikein putoaminen säästää vammoilta, mutta vielä tärkeämpää on, että putoamisia pystytään välttämään ennakoinnilla.  Hyvä tasapaino ja hevosenlukutaito auttavat pitämään hevosen hallinnassa ja ennakoimaan sen liikkeitä. Jos putoaminen tapahtuu, ennakoiva ratsastaja ehtii valmistautua siihen muutamien sekunnin kymmenysten ajan.”

Kypärä ei suojaa tyhmyydeltä

Hän haluaa lopuksi sanoa, että ei vastusta kypärän käyttöä ja käyttää sitä itsekin aina maastossa, ratsastaessaan vieraalla hevosella tai vieraassa ympäristössä – missä vain katsoo, että on olemassa vaara lyödä päänsä. Hän itse asiassa kertoo ratsastavansa useammin kypärä päässä kuin ilman kypärää. Hän uskoo kuitenkin siihen, että kypärä hoitaa enemmän seurausta kuin syytä ja saattaa pahimmassa tapauksessa turruttaa väärään turvallisuudentunteeseen. ”Kypärä poistaa tai vähentää seurauksia ja toivoisinkin mielelläni että yhtä paljon kiinnitettäisiin myös huomiota syihin joiden takia loukkaantumisia tapahtuu. Olen huolestuneena seurannut, miten paljon ihmiset esimerkiksi surffaavat netissä tai ottavat kuvia hevosen selässä. Huomio on aivan jossain muualla kuin hevosen aikeissa. Näen näitä kisapaikoilla aivan liikaa. Jokainen voi ymmärtää, miten riskialtista toimintaa sellainen on. Vanha totuus pitää paikkansa: hevosen etupää puree ja takapää potkii. Erilaisissa turvallisuuskampanjoissa kannattaisikin korostaa hyvää hevosmiestaitoa ja kokonaisvaltaista turvallisuusajattelua. Kypärä suojaa vain päätä, ei muita ruumiinosia.”

Toimittajan loppusanat: Pidän itse kypärää aina päässä, mutta tässä on koottu Pekka Larsenin ajatuksia aiheesta. Vaikka teksti on blogissani, en tarkoita että olisin kaikesta samaa mieltä Larsenin kanssa. Larsenin kohtelu on mielestäni saanut jo vainon piirteitä. Ketään ihmistä ei saa parjata sen takia tai hänelle ei tarvitse nalkuttaa sen takia, että hänellä on jonkun mielestä vääriä tai tyhmiä mielipiteitä.

Pekka Larsenin koko tilapäivitys Facebookissa

Artikkelikuva: Pekka Larsen