SRL eli Suomen Ratsastajainliitto on julkaissut tilastotietoja omasta toiminnastaan ja ratsastuksesta harrastuksena maassamme. Tilastojen ystävänä tutustuin numeroihin.
Taloudessa eletään vaikeita aikoja, ja se asettaa omat haasteensa myös ratsastukselle. Harrastajat eivät kuitenkaan ole hylänneet rakasta harrastustaan, harrastajien määrä on pikemminkin kasvussa. Alalla liikkuu vuodessa rahaa noin 830 miljoonaa euroa ja se työllistää 15 000 ihmistä. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan ratsastus oli eniten suosiotaan lisänneiden lajien joukossa lasten ja nuorten kohdalla, suosiotilastossa se on sijalla 12. Joukkuelajit lisäsivät suosiotaan enemmän kuin yksilölajit, mutta yksilölajien sisällä suurin kasvu harrastajamäärissä koettiin ratsastuksessa ja uinnissa. Alaikäisiä harrastajia on nyt 63 000, aikuisia 81 000. Mielikuva ratsastuksesta pikkutyttöjen lajina ei siis aivan vastaa todellisuutta. SRL:n jäseniä aikuisista on yli 28 000, junioreita on päälle 18 000. Suurin osa harrastaa siis ilman lajiliiton jäsenyyttä, mutta liiton jäsenmääräkin on jatkuvasti kasvanut. Harrastajajoukko on naisvaltainen, liiton jäsenistä miehiä on 7 %, poikia 3 %. Ratsastus on tilastojen valossa näköjään aikuisten naisten laji, mutta ehkäpä he pitävät harrastuksestaan vähemmän meteliä kuin ponitytöt.
Ratsastus on taitolajina sydäntälämmittävän tasa-arvoinen, kaikenikäiset miehet ja naiset voivat kilpailla samoissa luokissa. Erilaisia talleja on Suomessa noin tuhatkunta. Näistä SRL:n alaisuudessa on kolmannes (325 tallia). Tuhannesta noin puolet on ratsastuskoulujen kaltaisia yrityksiä. SRL:n alaisuudessa toimivilta talleilta edellytetään, että toiminnalle asetetut kriteerit täyttyvät. Näitä ovat mm. koulutettu, vastuullinen ja ensiaputaitoinen tuntien ohjaaja, hevosten hyvä hoito, asialliset tilat, koulutetut hevoset ja turvallisuusnäkökohtien huomioiminen.
SRL:n tiedotteen yhteydessä on haastateltu myös pääsihteeri Fred Sundwallia. Hän summaa, että jäsenmäärä kasvu on maltillisempaa kuin vauraampina vuosina, mutta kasvu-uralla liitto on edelleen. Hän pitää ratsastusta melko edullisena harrastuksena, tuntihinta on keskimäärin 25–35 euroa. Ratsastuskoulusta saa kypärän lainaksi, joten alkuun pääsee hyvinkin edullisesti. Ratsastus käy kalliiksi silloin, kun kuvaan tulee mukaan oma hevonen. Vaikka harrastajamäärä on kasvanut, kilpailijamäärässä on hienoista laskua. Kilpailemisesta on myös tullut pienimuotoisempaa, eli kilpaillaan mieluiten lähialueella seurakilpailuissa ja aluetasolla kansallisen sijasta. Hän kertookin, että liitto pohtii parhaillaan kilpailemiseen liittyviä kustannuksia ja aikoo tehdä asiaan parannuksia. Suomen kansainvälinen kärki on melko vahva. Kouluratsastuksessa Suomi on 10 parhaan maan joukossa maailmassa ja esteilläkin 20 parhaan joukossa.
Olen siis melkeinpä keskivertojäsen: Olen täysi-ikäinen ratsastusta harrastava nainen, juuri hankkinut SRL:n jäsenyyden ja kilpailemisessa mielenkiinto kohdistuu seuratasolle.
Lisätietoa:
