Tea Elstob on hevosenomistaja, ja päivätyökseen hän työskentelee Työtehoseurassa työntutkijana. Yksi hänen hankkeistaan oli Hevoset ja työ -hanke, joka tähtäsi tallitöiden järkevöittämiseen. Suomen Ratsastajainliiton Hämeen osasto kutsui Elstobin luennoimaan aiheesta.

Hevosala on käsityövaltainen ala, joka on pääpiirteissään edelleen hyvin samanlaista kuin 1980-luvulla, samalla kun muu maailma on mennyt voimakkaasti eteenpäin. Lähes jokainen hevosalan kanssa tekemisissä oleva tietää, että meillä on aivan liikaa uupuneita tallinpitäjiä, jotka tekevät työtä rakkaudesta lajiin.

– Tällä alalla ajatellaan usein sydämellä eikä niinkään päällä. Kaiken tavoitteena pitäisi olla oman jaksamisen ylläpito. Suurin osa meistä on alkanut pitää hevosia, koska nauttii niiden seurasta. Sen tulisi olla tavoitteena edelleen, ei se että tekee ylen määrin työtä, Elstob sanoo.

Elstob on havainnut asenteissa muutosta parempaan suuntaan, vaikka osan ongelmaa muodostaa suomalainen asenne työhön, jonka mukaan kaikki ongelmat ratkeavat tekemällä enemmän työtä. Elstob kuulee ajoittain sitä, että nuoret hevoskoulusta valmistuvat eivät ole valmiita tekemään työtä yhtä paljon työtä kuin vanhempi sukupolvi. Nuorten asenne on hänen mielestään tässä suhteessa terve.

– Toivoisin, että päästäisiin eroon siitä ajattelusta, että hevosala on kutsumustyö, jota pitää jaksaa kellon ympäri, jotta olisi oikeutettu toimimaan tällä alalla.

– Koneissakin pitää huomioida, millä kierroksilla ja kuinka kauan sitä voi käyttää, ja ihminen on vielä paljon monimutkaisempi kokonaisuus kuin kone.

Talliyrittäjällä henkinen kuormitus on suuri. Sitä aiheuttavat vaativat asiakkaat, sosiaalinen media, eläinten hyvinvointi, byrokratia ja se, että aika ei tahdo riittää. Mikäli talliyrittäjällä on työntekijöitä, byrokratian määrä vain kasvaa. Ympäristön asenteet saattavat myös kuormittaa, sillä hevosen urheilukäyttöön suhtaudutaan aiempaa kriittisemmin.

Ympäristövelvoitteet ja muut viranomaisten vaatimukset eivät ole vähenemässä. Esimerkkinä Elstob nostaa uuden lain, jossa hevosella tulee olla vettä tarjolla jatkuvasti ympäri vuoden. Se on tottakai hevoselle hyvä, mutta jälleen yksi asia joka panee tallinpitäjän miettimään, miten tämänkin järjestää. Hän sanoo, että todennäköisesti seuraavaksi tulee vaatimus, että tarhoissa on oltava säänsuoja.

Rinteeseen rakennetussa tallissa on mietitty askelia. Tallikäytävältä on vain muutama askel lantalaan. Talikot ja harjat ovat telineessä lähellä karsinoita. Lantakärry on helppo viedä. Lantalan yläpuolella on katos ja valo.

Lantahuolto ja ruokinta ovat kohteita, jotka Elstob koneellistaisi ensin. Se, kannattaako jokin yksittäinen työtehtävä koneellistaa, riippuu siitä, paljonko siihen kuluu aikaa ja kuinka kuormittava se on. Elstob kannustaa tutustumaan paikallisiin kotieläintilallisiin, heillä on monesti näyttää mitä kaikkia apuvälineitä on saatavilla. Usein he tuntevat jonkun käsistään kätevän, joka pystyy tekemään mittojen mukaan sopivan ratkaisun hevostalliinkin. Ruokinta-automaatit ovat Elstobin mielestä usein kovin kalliita siihen nähden, että niiden taustalla oleva teknologia on lopulta aika yksinkertainen. Myös pienkuormaaja on hintava. Elstob vinkkaa, että iäkkäämmän vuosimallin traktori, johon saa kauhan ja kärryn, on yleensä yhtä käyttökelpoinen ratkaisu.

– Kyseenalaistakaa omaa toimintaa, miettikää voisiko tämän tehdä jotenkin toisin ja helpommalla. Sokeudumme kaikki omaan työhömme, ihan jokainen. Voi kysyä muilta talliyrittäjiltä tai asiakkailtakin, miten jokin on tehty muualla, vinkkaa Elstob.

Kolme tuntia ajoa päivässä on maksimi

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat tavallisia hevosalalla. Työ sisältää on paljon nostoja, kantamista ja hevosten kanssa tulee nopeita riuhtaisuja. Työssä tulee sekä hiki että kylmä, mikä altistaa revähtymille. Kylmäkätisyys on hevosalalla lähes ammattitauti.

Melu ja tärinä ovat haittatekijöitä, joille on asetettu raja-arvot, joita ei saa ylittää. Hevonen ja työ -hankkeessa mitattiin ohjastajan kokemaa tärinää ajon aikana Vermon hyväkuntoisella radalla ja uudenaikaisilla jousitetuilla kärryillä. Mittauksen mukaan tärinäarvot olivat niin korkeita, että sellaista työtä saisi tehdä vain hieman yli kolme tuntia päivässä. Muissa oloissa tärinää saattaa esiintyä enemmän, jolloin ajan pitää olla vielä lyhyempi.

Tea Elstobin vinkit

– Erottele usein käytetyt työvälineet harvoin tarvittavista. Aseta usein tarvittavat paikkaan, josta ne on helppo ottaa käyttöön ja lähellä työpistettä. Tarvittaessa asenna niille hyllyjä ja koukkuja.

– Siirrä pyörien päälle kaikki, minkä voi. Vesi kannattaa siirtää letkua pitkin. Käytä saksinostimia, työntökärryjä, kottikärryjä, lypsykiskoja. Kannattaa käydä muilla seudun kotieläintiloilla katsomassa, miten siellä on asiat hoidettu.

– Tarhojen lähelle voi sijoittaa vajan tai kärryn välivarastoksi heinälle.

– Askelten vähentäminen lisää suoraan tehokkuutta. Jos lantala on kaukana, aseta traktorin kauha lähemmäs karsinoita ja kippaa siihen, ja vie vasta kauhan täytyttyä lantalaan.

– Tavarat voi värikoodittaa alueiden tai hevosten mukaan. Alueiden mukaan värikoodatussa tavarassa on se hyvä puoli, että ne on helppo palauttaa oikealle paikalle. Esimerkiksi että tallikeittiön tiskiharja ja pyyhe ovat sinisiä, jolloin kaikki tietävät että sininen tiskiharja kuuluu sinne.

– Ämpärijuoton sijaan hevosten juomista voi seurata juoma-automaattiin liitetyllä virtausmittarilla, joka kertoo paljonko vettä on virrannut automaatista.

– Mieti, miten haluaisit työn sujuvan ja miten siihen päästäisiin. Tee mielikuvaharjoituksia.

Numeroituja loimia ja aidattu tallialue

Yksi merkittävä parannus tallityöhön olisi aputasojen käyttö. Tekijä säästää itseään, kun tavaroita ei tarvitse nostaa maasta.

– On aivan eri asia, nostetaanko vesiämpäri 40-50 cm tason päältä vai nostetaanko lattialta. Ylipäätään tulisi minimoida käsillä tehtävät nostot.

Elstob huomauttaa, että talliympäristössä usein välineitä on, mutta niitä ei käytetä, koska on totuttu tekemään asiat tietyllä tavalla ja se on olevinaan helpompaa. Uudella tavalla toimiminen tuntuu ensin hankalalta, mutta kun sinnikkäästi jatkaa, siitä tulee tapa.

Siirrä pyörille kaikki minkä voit. Kantaminen on keholle rankempaa kuin työntäminen. Kuvassa ruokintakärry.

Elstob kertoo esimerkkinä, että eräällä isolla tallilla kaikki loimet oli numeroitu. Loimitusta tekevät tiesivät heti, mikä on kenenkin hevosen loimi ja mihin telineeseen se kuuluu.

Hevosen voi opettaa uusiin rutiineihin. Eräässä varsoja käsittelevässä tallissa tehtiin niin, että varsat olivat kiinni syömisen ajan. Tallinpitäjä otti kaikki riimut käsivarrelleen aina tiettyyn järjestykseen, puki riimun ja kiinnitti hevosen syömäpaikalle. Hevoset oppivat hyvin nopeasti, missä järjestyksessä ne pääsevät syömään. Varsat pysyivät rauhallisempina, kun ne tiesivät kuvion.

Turvallisuutta lisäävät hyvät valot, aidatut tallialueet ja tasaiset kulkureitit. Aidattu tallialue voi suojata ihan konkreettisesti. Ei tarvitse hajottaa olkapäätään yrittäessään pitää hevosesta kiinni keinolla millä hyvänsä, jos tietää että tallialue on kunnolla aidattu ja hevonen ei pääse kovin helposti juoksemaan auton alle tai naapurin viljapeltoon. Aitauksissa voisi olla kaksinkertainen portti, etenkin silloin kun samassa aitauksessa on useampi hevonen. Jos yhtä tullaan hakemaan sisälle, muut eivät pääse livahtamaan karkuun.

Turvallisuutta ja työssä ehjänä pysymistä lisäävät hyvät kengät. Turvakenkä on sinänsä hyvä keksintö, mutta melko usein se ei ole kenkänä hyvä jalkaan. Tallityössä käytettävän kengän tulisi olla sellainen, että niissä jalka jaksaa koko päivän. Talvella tulisi kiinnittää huomiota alusasuihin, niiden tulisi olla sellaisia jotka siirtävät kosteutta pois ihon pinnalta. Hanskojen tulisi olla sellaiset, että kädet pysyvät niissä kuivina ja lämpiminä. Jos on paljon tarvetta hienomekaaniselle työlle, hyvä vaihtoehto ovat kynsikkäät. Ne pitävät kämmenen lämpimänä.

Miten omaa työtään voisi tehdä paremmin?

Elstob on ollut työntutkija jo 14 vuoden ajan. Työntutkijan toimenkuvaan kuuluu selvittää, mistä työvaiheista työ koostuu. Siinä otetaan huomioon työhön kuluva aika, turvallisuus, terveellisyys eli jaksamiseen ja työasentoihin liittyvät seikat, ja se mitä apuvälineitä työssä käytetään.

Hän sanoo, että koneelliset apuvälineet ovat monesti sellaisia, jotka pitää ottaa huomioon jo rakennusten suunnitteluvaiheessa. Vanhasta navetasta tehtyyn talliin ei pääse pienkuormaajalla tai traktorilla, vaikka se kuinka helpottaisikin työtä. Lattia ei kanna ja oviaukko on liian matala. Elstob muistuttaa, että leveys harvoin on este, sillä ovia pystyy kyllä leventämään. Hän puhuu mieluummin siitä, mitä jokainen voi arjessaan tehdä toisin.

Työntutkimuksessa lähdetään liikkeelle siitä, miten asiat ovat nyt eli tehdään nykytila-analyysi. Miltä työ näyttää, jos sitä katsoo ulkopuolisen silmin?

Toinen vaihe on työn psykologinen analyysi. Työntutkija pyytää tässä kohtaa tekijää kertomaan, mitä hän tekee. Tekijän pitää osata selittää, miten tehtävä liittyy kokonaisuuteen ja miten tärkeä se on. Voi miettiä, kuinka usein tehtävä pitää tehdä, onko se välttämätön joka päivä tai monta kertaa päivässä.

Kolmas tarkasteltava kohta on tunne: Miltä työ tuntuu? Mikä sujuu ja mikä ei, mikä kuormittaa eniten?

Mikä on tuottavaa työtä?

Teollisuudessa, josta työntutkimus tutkimusalana on saanut alkunsa ja jossa prosessit on hiottu huippuunsa ja yllätykset minimoitu, ykkösryhmän työn osuus työpäivästä on 60 %. Parhaiten työtehoa lisää häiriöajan tai odotusaikojen saaminen pienemmäksi.

Työntutkimuksessa työ jaetaan neljään ryhmään tuottavuuden asteen mukaan.

Ryhmä 1: se, mistä asiakas on valmis maksamaan eli mitä tallipaikkasopimukseen on kirjattu. Tätä ovat karsinansiivous, loimitus, tarhaaminen.

Ryhmä 2: apuaika, joka on välttämätöntä tekemistä mutta ei edistä varsinaista työn valmistumista. Tähän kuuluu ykkösryhmän tehtävien valmistelu, siirtymät ja tauot. Tauot ja syöminen auttavat pitämään yllä virettä, jolloin tehokkuus on parempi kuin ilman taukoja. Tallityössä tähän ryhmään kuuluvat aitojen paikkaamiset, loimien pesut ja tallikissan huomioiminen.

Ryhmä 3: häiriöaika, eli yllättävien sotkujen siivoaminen, tavaroiden etsiminen

Ryhmä 4: odotusaika

Elstob antaa konkreettisena esimerkkinä karsinanpuhdistuksen. Siinä varsinaista tekemistä ovat karsinassa talikon varressa käytetty aika ja apuaikaa ovat siirtymät ja työvälineiden siirtäminen kohteeseen. Ajan tehostamiseksi olisi hyvä, jos työvälineet olisivat lähellä ja järjestyksessä niin että mitään ei tarvitse lähteä etsimään. Ajan voi myös jakaa valmisteleviin ja lopetteleviin töihin (työvälineiden nouto, lopuksi puhdistus ja palautus paikalleen), jolloin kaikki siltä väliltä voidaan laskea karsinan puhdistukseen kuuluvaksi. Kello käyntiin ja työhön!

Työntutkija ja hevosenomistaja Tea Elstob on tutkinut työtä 14 vuoden ajan. Hevonen ja työ -hanke oli hänelle siksi läheinen.

Jos joku haaveilee omasta tallista, Elstob kehottaa kiinnittämään tilaa ostaessa huomiota siihen, kuinka lähellä tarhat ovat talleja. Mitä lähempänä, sen parempi. Tutkimusten mukaan tarhaan vieminen on yksi eniten aikaa vievistä toimista. Tarhauskuja on hyvä ajatus ja säästää aikaa, mutta se toimii vain yhtenäisen lauman kohdalla.

Elävien olentojen kanssa työskennellessä on myös varattava aikaa niiden tarkkailuun. Työpäivään olisi hyvä varata väljyyttä yllätyksiä varten. Työturvallisuus tarkoittaa myös sitä, että kiireen tuntua ei pitäisi olla, jolloin vältytään hosumiselta.

Tutkimusten mukaan kodin ja työpaikan välinen työmatka saisi olla enintään puoli tuntia. Jos matka on pidempi, sillä on kuormitusta lisäävä vaikutus. Hyvän työympäristön piirteisiin kuuluu taukoja ja sopiva määrä sosiaalisia kontakteja, tulisi saada vaihtaa muutama sana elävän ihmisen kanssa edes tauoilla. Lisäksi työntekijän asemassa olevan henkilön pitäisi päästä kysymään, jos jokin askarruttaa. Hyvässä työpaikassa on myös ymmärretty se, että on yksilöllisiä tapoja päästä samaan lopputulokseen. Karsinaa siivotessa pääasia on, että se tulee siivottua, vaikka tyyli olisi oma.

– Monesti yrittäjät sanovat meille, että vaikeinta on jakaa vastuuta, luovuttaa ohjat toiselle ihmiselle ja hyväksyä se, että se toinen ihminen tekee joitain asioita eri tavalla, sanoo Elstob.