Ratsupoliisi on Helsingin poliisin vanhin osasto, se on perustettu jo 1882 – kauan ennen autojen tuloa. Ratsupoliisi valvoo järjestystä yleisötilaisuuksissa, konserteissa ja urheilutapahtumissa. Kotkan Meripäivien paraati alkaa joka vuosi ratsupoliisien johdolla. Helsinki Horse Fairin yksi odotetuimpia näytöksiä joka vuosi on Helsingin Ratsupoliisin näytös. Vanhempi konstaapeli Jukka Aarninsalo, vastavalittu Stadin skoude, vastaili kysymyksiini messuilla ennen esitystä, ja kysymyksiähän minulla riitti. Halusin tietää, mitä ominaisuuksia ratsulta ja poliisilta vaaditaan ja miten sellaiseksi pääsee.
Ratsastajan ja hevosen ominaisuudet ovat samantapaiset: pitää olla terve, yhteistyökykyinen, rohkea ja hyvä poliisihevonen on lisäksi isokokoinen. ”Mainitsinko että terve?” hän varmisti vielä uudestaan, vaikka mainitsi terveyden ensimmäisenä. Niin tärkeä tekijä se on. Tullessaan poliisikouluun ratsupoliisilta ei vaadita ratsastuskokemusta, mutta toki siitä on etua. Lähes kaikki naiset ovat ratsastaneet aiemmin, miehistä ei yleensä kukaan.
Jokainen ratsukko oli varustautunut ja pukeutunut hiukan eri tavalla näyttäen samalla, mitä kaikkea pukinetta ja suojavarustetta on olemassa. Tällä hevosella oli visiiri ja nenäpanssari.
Poliisihevoset hankitaan yleisiltä markkinoilta, poliisit katsovat samoja myynti-ilmoituksia kuin muutkin. Kun potentiaalista hevosta käydään katsomassa, parilla helpolla kokeella selvitetään sen luontainen arkuus. Esimerkiksi, miten se suhtautuu lippuun tai ilmapalloon. Kaikki hevoset vähintään säpsähtävät uusia asioita, mutta mikäli uteliaisuus voittaa pian pelon, hevosessa voi olla ainesta poliisikoulutukseen. Hevonen voidaan ottaa koekäyttöön kuukaudeksi, sillä tehdään rauhallisemman pään poliisikierroksia kaupungin liepeillä ja katsotaan, miten käyttäytyy urbaanissa ympäristössä. Jos kaikki menee hyvin, sen jälkeen on vuorossa varsinainen koulutus, joka on pääasiassa siedättämistä erilaisiin asioihin. Koulutuksen kesto riippuu yksilöstä, pelottomimmat ovat olleet kuukauden koulutuksen jälkeen valmiita töihin. Monenlaisista hevosista voidaan ajan kanssa tehdä kaupungissa pärjääviä.
Työ on mukavan vaihtelevaa ja monipuolista, tosin sateella se ei ole yhtä hauskaa kuin kauniina päivänä. Hevosen ja ratsastajan välillä olennaisen tärkeää on täysi luottamus toiseen. Kumpikin tukeutuu toisiinsa. Ratsastajan täytyy pysyä rauhallisena ja välittää omalla olemuksellaan hevoselle, että hätää ei ole silloinkaan, kun ihmismassa myllertää ympärillä. Ratsastajan täytyy luottaa siihen, että hevonen tekee mitä pyydetään. Työ on fyysistä, partiolenkit ovat yleensä 2-3 h, edustustehtävissä joskus 5-7 h. ”Työ on samanlaista poliisityötä kuin muukin, kulkuneuvo vain on eri”, arvioi Aarninsalo. Pääasiassa ratsupoliisi tekee järjestystä ylläpitävää työtä kaupunkialueella.
Hevosiin suhtaudutaan hyvin, sympaattinen eläin madaltaa ihmisten kynnystä tulla juttelemaan poliisille. Hevosilla on myös tarvittaessa pelotevaikutus, sillä 4-8 hevosta mellakkavarusteissa on aikamoinen muuri. Ihmiset ymmärtävät tällöin usein väistää. Jos haluaa bongata partioreissulla olevan poliisiratsukon Helsingissä, reitti kulkee tavallisesti jalkapallostadionin jommaltakummalta puolelta jatkuen kohti rautatieasemaa, Kamppia ja Esplanadia.
Ja millainen oli esitys tänä vuonna? Uskomattoman hieno, jälleen kerran.
Kunnon poliisiratsu ei pelkää edes palavia puomeja.
Kattilankannet paukkuivat ja liput liehuivat, mutta se ei näyttänyt haittaavan nelijalkaista viranomaista.
”Niin pitikö täällä olla jotain jännää tänään vai miksi me tultiin tänne katsomaan noita hulluja?”
Pressupaketista näkyy joskus pää, joskus häntä.
Raportin Helsinki Horse Fairin muusta tarjonnasta löydät täältä.
Lisätietoa:
Ratsupoliisi Facebookissa: tälle sivulle poliisit lisäävät mukavia kuvia ja juttuja silloin tällöin.
Video Ilta-Sanomien sivulla: Haastattelussa Sampsa Aukio ja Paroni
