Juuri kulunut helmikuu oli kylmä Euroopassa. Amsterdamissa kanavien jäätyminen luisteluradoiksi on harvinaista herkkua, mutta kylmyys aiheuttaa myös kärsimystä. Amsterdamin liepeillä Oostvaardersplassenin luonnonpuistossa tilaa on 5600 hehtaaria ja eläimiä tuhansittain. Eläimiä kuolee nälkään, koska niitä on aivan liikaa alueen kokoon ja luonnonvaroihin nähden.

Oostvaardersplassen on luonnontilainen suojelualue Hollannissa. Alueen maapohja kuivattiin 1960-luvun lopulla ajatuksena vallata maata mereltä maanviljelyskäyttöön. Alue ei kuitenkaan kuivunut riittävästi vaan jäi suomaaksi. 1970-luvulla havaittiin, että kosteikko houkuttelee lintuja, osa sellaisia joita ei ollut nähty Hollannissa vuosiin. Lintujen innostamana seudusta päätettiin tehdä luonnosuojelualue, luonnon oma vapaavaltio, missä luonto sai itse laatia ankarat sääntönsä ihmisten puuttumatta niiden elämään mitenkään.

– Vuonna 1975 luonnonusuojelualueelle päätettiin päästää heck-karjaa, konik-hevosia ja saksanhirviä laiduntamaan. Eläimet saivat lisääntyä hallitsemattomasti, ja esimerkiksi silloin luontoon päästettyjen 20 hevosen jälkeläisistä on tullut 1140 hevosen lauma. Joka talvi neljäosa eläimistä kuolee nälkään, tiivistää tilanteen hollantilainen welsh-poneja kasvattava Joost van Gestel. Gestelin poneja laiduntaa eräässä toisessa luonnonpuistossa, jossa asiat ovat paremmin.

Tilanteesta käydään poliittista vääntöä Hollannissa. Luonnonsuojelupuolue haluaa pitää tilanteen ennallaan ja perustelee kantaansa sillä, että luonto on julma ja populaation laatu paranee, kun heikommat kuolevat pois. Maanviljelijät näkevät osan puistosta jo soveltuvan maanviljelykseen ja haluaisivat lopettaa luonnonpuiston ”pieleen menneenä kokeena”, kuten Team Agro NL -etujärjestön edustaja Caroline van der Plas sanoo.

Sillä välin kun poliitikot kinastetevat, tavalliset ihmiset ovat yrittäneet auttaa ja Hollannin Valtion metsähallinto on joutunut puuttumaan liian innokkaaseen auttamiseen. Metsähallinnon mukaan luonnonpuistossa kuoli helmikuussa 1062 eläintä, joista 993 oli niin heikossa kunnossa, että ne piti lopettaa. Sitä ennen useat ihmiset ehtivät huolestua tilanteesta ja viedä eläimille ruokaa. Metsähallinto kielsi sen, sillä jotkut hyvää tarkoittavat ihmiset veivät esimerkiksi keksejä ja muuta eläimille sopimatonta ruokaa. Sen jälkeen Metsähallitus päätti alkaa ruokkia jäljelle jääneitä eläimiä ja ensi alkuun ruokintaa on päätetty jatkaa maaliskuun ajan. Se on kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu eikä poista ongelmaa.

Lisää aiheesta hollanniksi (linkki)

Kuva: Elijah Henderson. Kuvan eläin ei liity juttuun millään tavalla.

Muokattu 7.1.2018: Pinta-ala ei ole 56 hehtaaria vaan 5600 hehtaaria.