Kaikki hevosten kanssa touhunneet ovat huomanneet, miten mukava olo niiden kanssa puuhailemisesta tulee. Saman ovat huomanneet myös monet hoitoalan ihmiset, ja osa heistä on jatkokouluttautunut ratsastusterapeuteiksi. Hippolis järjesti viime vuonna päivän, jonka aiheena oli hevosen hyvää tekevä vaikutus niin sielulle kuin ruumiille. Päivän teemaksi tuli ”Hevonen osana hyvinvointipalveluja”. Yksi päivän puhujista oli ratsastusterapeutti Jyrki Nikanne Lohjan Paloniemen sairaalasta, jossa toimii ratsastusterapiayksikkö. Paloniemen sairaala on HUS:n alainen psykiatrian vastuuyksikkö.

Ratsastusterapia on monelle sanana tuttu. Kehitysvammaiset ovat luultavasti tunnetuin ryhmä, jonka elämänlaadun kohentamisessa ratsastusterapiaa käytetään apuna. Hevosten kyky parantaa ihmisen mielialaa ja elämänlaatua ei kuitenkaan koske vain kehitysvammaisia, vaan siitä voivat nauttia kaikki, kunhan palveluja on riittävästi tarjolla.

terapiahevonen

Lähde: Hippolis

Paloniemen sairaalassa Lohjalla on kokeiltu ratsastusterapiaa avuksi psyykkisiin ongelmiin vuodesta 1997 alkaen. Sairaala on rauhallisessa ympäristössä ja siellä on kolme hevosta, joista kaksi on suomenhevosia ja yksi islanninhevonen. Terapiaratsulta vaaditaan paljon. Sen pitää olla ystävällinen, pitää ihmisistä ja kosketuksesta, mutta samalla olla hyvin rauhallinen niin, että kuka tahansa voi tuntea olonsa turvalliseksi sen lähellä. Se ei saa säikähtää kovin helposti. Senkaltaisia sosiaalisia viilipyttyjä on lopulta melko harvassa. Sairaalaan tulevat potilaat voivat tutustua hevosiin rauhassa, ja monelle ensimmäinen voitto onkin hevospelon voittaminen. Sitten potilas voi valita terapiaratsukseen juuri sen hevosen, jonka kanssa tulee parhaiten juttuun. Potilaan ja hevosen välille kasvaa luottamussuhde. Terapeutit havaitsevat, että ratsastuksen ja puuhastelun yhteydessä vaikeista asioista puhuminen on potilaille hieman helpompaa. Hevonen on sopivan neutraali kumppani, jolle voi jutella vaikeistakin asioista ratsastusterapeutin johdatuksella. ”Hevonen kehittää kehonkuvan hahmottamista ja auttaa masentuneita potilaita löytämään piilossa olevia tunteita” sanoi Nikanne esitelmässään.

terapiahevonen syö

Lähde: Hippolis

Terapiahevonenkin voi kuormittua. Hevonen on ihmisen peili, sillä se aistii ihmisen mielenliikkeet ja jos selässä on jatkuvasti vaikean elämäntilanteen kanssa kamppailevia ihmisiä, hevonenkin saattaa alkaa oirehtia. Hevonen tukeutuu terapeuttiin, sen on saatava tietää, että tilanne on terapeutin hallinnassa. Sen on saatava lisäksi viettää riittävästi hevosen elämää, jotta se ei rasitu henkisesti. Paloniemen terapeutit kertovatkin, että heitä hämmästyttää yhä uudelleen hevosten tunneäly ja kyky reagoida erilaisiin tilanteisiin, joita potilaiden kanssa tulee. Terapiajaksojen jälkeen ne jotka voivat, hankkivat monesti oman vuokra- tai hoitohevosen, sillä he eivät välttämättä sopeudu ratsastuskouluun, jossa hevonen vaihtuu eikä välttämättä pääse muodostaa samanlaista ystävyyttä eläimen kanssa. Kaikille se ei kuitenkaan ole mahdollista ja ratsastuskoulu voi olla ainoa vaihtoehto päästä harrastamaan hevosten kanssa.

terapiahevonen talvella

Lähde: Hippolis

Jos on terapiahevosella kovat vaatimukset, niin on myös terapeutilla. Ratsastusterapeuteilla on terveydenhuollon alan koulutus (AMK), vähintään kahden vuoden työkokemus kuntoutuksesta ja vankka hevoskokemus ja ratsastustaito – ja nämä ovat vasta koulutuksen pääsyvaatimuksia. Ratsastusterapeutit koulutetaan Ypäjän hevosopistossa kolmivuotisella ratsastusterapeuttilinjalla.

Lohjan Paloniemen sairaala on harvinaisuus, mutta sen hyvät tulokset ovat osoittaneet, että vastaavaa kannattaisi kokeilla muuallakin. Sairaalan toiminnasta on kuvattu myös dokumentti nimeltä Taakankantajat.

Lisätietoja:

Hippos  8/2013

Hevoset ja Ratsastus

Terapeutin koulutuksesta

Jyrki Nikanteen esitelmän pdf-tiivistelmä