Jokainen meistä on hyvä jossain. Yksi hahmottaa kielten rakenteet kun kuulee puhetta, toiselle matematiikka on aivan selkeää, kolmas näkee nuotit sielunsa silmin. Sekin on lahjakkuutta, että osaa lastata IKEA-reissulla lastenhuoneen kalusteet kerralla henkilöautoon.
Lahjakkuus on hahmotuskykyä
Se, mikä tekee jonkin jutun helpoksi jollekulle, on juuri hahmotuskyky, jota voidaan kutsua myös lahjakkuudeksi. Joukkueurheilija osaa hahmottaa peliä ympärillään, jolloin sanotaan, että hänellä on pelisilmää. Lahjakas esteratsastajan alku hahmottaa nopeasti parhaat ponnistuskohdat ja optimaaliset tiet esteeltä toiselle.
Lahjakkuus on hyvä alku, mutta menestykseen tarvitaan lopulta enemmän työtä kuin lahjoja. Harjoittelun kautta voi kuka tahansa tulla hyväksi. Ratsastuskeskus Ainossa lokakuun alussa puhunut purjehduksen kolminkertainen maailmanmestari Sari Multala kertoi, että hän ei ollut juniorivuosina mitenkään erityisen hyvä tai menestynyt purjehtija, mutta hän piti lajista ja kilpailemisesta. Aikuisten sarjaan päästyään hän alkoi treenata tosissaan ja treenasikin itsensä maailmanmestariksi asti.
Sari Multala puhui Ainossa urastaan ja kehonhallinnasta.
Englannissa jalkapallouraa tehnyt Aki Riihilahti kertoi eräässä haastattelussa (johon en nyt löytänyt linkkiä), että hänkään ei ollut erityisen lahjakas pelaaja, vaan melko keskinkertainen. Hän oivalsi, että eniten maaleja syntyi erikoistilanteissa ja hän alkoi harjoitella niitä. Kun muut joukkueharjoitusten jälkeen lähtivät kotiin, Riihilahti jäi vielä hetkeksi harjoittelemaan. Hänestä tuli ammattilaisjalkapalloilija. Tarina kertoo, että edes Anna-Julia Kontio ei olisi erityisen lahjakas vaan hänen menestyksensä on harjoittelun tulosta. Tätä mieltä oli Christopher Wegelius keväällä.
Lahjakkuus on hyvä alku, mutta lahjakkaankin täytyy harjoitella ja taas harjoitella. Se, mikä palkinnon tuo kotiin ei ole lahjakkuus vaan sinnikkyys. Se on hyvä uutinen. Se tarkoittaa, että meillä taviksillakin on toivoa. Lahjattomat treenaa – ja päihittää sen lahjakkaan, joka ei treenannut.
