Lauantaina Järvenpään Ratsastuskeskus Ainoon saapui naisvoittoinen yleisö katsomaan miehille suunnattua ratsastuspäivää. Naiset olivat saaneet tuoda miehen kylkiäisenä mukanaan katsomaan hevosia, mutta aika harva näytti onnistuneen houkuttelussa.
Kenttäratsastus on vauhdikas ja miehinen laji. Laji on aikanaan ollut ratsastuksen lajeista viimeinen miehisyyden saareke. ”Se on perinteinen armeijan kestävyyslaji, ratsastuksen triathlon. Se on laji, jossa pääsi muinoin kilpailemaan vasta, kun oli saanut upseeriarvon”, kuvailee lajin pitkäaikainen ammattilainen Seppo Laine. Lajin miehisyydestä kertoo jotain se, että olympialaisissa nähtiin ensimmäinen naiskenttäratsastaja vasta vuonna 1964.
Seppo Laine kertoi yleisölle lajin perinteistä.
Suomessa ei ole laukkakilpailukulttuuria, mutta kenttäratsastus on kotoisista lajeistamme lähinnä sitä. Ihannekenttähevonen on laukkahevostyyppinen siro, kuuma ja tuulennopea ratsu. Se jaksaa juosta pitkiä maastoesteratoja väsymättä, jos se vain on treenattu hyväkuntoiseksi. Mitä raskaampi hevonen, sitä raskaampaa sen on ylläpitää kilpailutempoa. Kun kilpaileminen on harrastus ja radat lyhyitä, rotua ja rakennetta tärkeämpää on se, että hevonen on rohkea ja nauttii lajista. Kun sitten siirrytään vaativille radoille, hevosen rakenteelliset ominaisuudet muuttuvat entistä tärkeämmiksi.
Jos ratsun täytyy olla tässä lajissa rohkea, niin täytyy olla myös ratsastajan. Tieto riskeistä ja lievä vaaran tunne ovat osaltaan tekijä, joka vetää tietyntyyppisiä ihmisiä lajin pariin, sellaisia joita vaara viehättää. ”Tässä täytyy olla jonkin verran rämäpää. Maastossa ei saa pelätä, silloin riskit kasvavat”, sanoo Laine. Vaaran läsnäolo luo lajiin myös yhteishenkeä. Kilpailijat eivät toivo toisilleen epäonnea, sillä nurinratsastus maastoradalla voi tietää hengenmenoa.
Päivä, jolloin Arvi mykistyi
Jos Seppo Laine ja Elmo Jankari lasketaan jo kokemuksen ääniin, nuorta verta edustivat Pohjoismaiden mestari Axel Lindberg ja PM-kisojen kultajoukkueessa ratsastanut juniori Sami Siltakorpi, jonka isosisko Sanna Siltakorpi ratsastaa kansainvälisellä tasolla. Mukana oli myös aina positiivinen ja sanavalmis Korumies Arvi, joka yllätettiin totaalisesti. ”Juttu lähti siitä, että Arvi fanittaa Elmoa ja puhuu paljon siitä, että ratsastus on yhtä lailla poikien kuin tyttöjen laji. Järjestäjänä toimiva Back on Track on kummankin nuoren miehen sponsori ja sai siitä ajatuksen, että voitaisiin järjestää tällainen hevosmiespäivä”, kertoi Arvin äiti Taija Martikainen.
Arvi pääsi areenalle ihmisten eteen kertomaan tarinansa Elmon seisoessa vieressä. Arville tämä oli odotettu kohokohta. Arvin hevonen Valko oli sillä välin Arvin tietämättä tuotu pienempään maneesiin. Valko tuotiin paikalle, Arvi kiipesi selkään ja sai idoliltaan 10 minuutin valmennustuokion yleisön edessä.
Arvi oli aivan puulla päähän lyöty. Kun heti tapauksen jälkeen Arvilta kysyttiin, miltä nyt tuntuu, poika ei saanut sanaa suustaan. Hän pyyhki liikutuksen kyyneleitä silmäkulmista ja sai hetken kuluttua sanottua: ”Näin suuren idolini Elmo Jankarin ja yhtäkkiä mun hevonen vaan oli siinä.” Juuri sen enempää Arvista ei irronnut, ja tämän pojan kohdalla tarvitaan melkoinen tunnemyrsky, että hän menisi sanattomaksi.
Tässä kohtaa Arvi ei aavista vielä mitään.
