Kristallina pidetään lasia, 1) jossa on vähintään 24 % lyijyä 2) joka on hiottu särmäiseksi ja 3) on kirkasta eli läpinäkyvää. Sana kristalli tulee kreikan sanasta ”krystallos”, joka tarkoittaa kirkasta. Sanalla viitattiin alun perin kirkkaisiin lasista ja vuorikristallista tehtyihin tuotteisiin.

Lasin raaka-aineet ovat kvartsihiekka, sooda ja kalkki. Kristallia saadaan lisäämällä seokseen lyijyä.  Vaikka kristallin keksijäksi mainitaan usein englantilainen lordi Ravenscroft, hän ei todellisuudessa keksinyt sekoittaa lasimassaan lyijyä, mutta hän on kuitenkin merkittävä hahmo kristallituotteiden valmistusmenetelmien kehittäjänä. Kristalli keksittiin muinaisessa Roomassa ajanlaskun taitteessa. Lisäämällä lyijyä lasiin lasista saatiin vähemmän särkyvää. Lyijy tekee lasista pehmeämpää ja alentaa lasimassan sulamislämpötilaa, parantaa sen kirkkautta ja luo sille säihkettä. Pehmeyden ansiosta kristalliin voidaan tehdä kauniita kuvioita, mutta samalla laseista täytyy tehdä paksumpia. Sen valmistusprosessi on hitaampi kuin lasin, koska paksun massan jäähtyminen kestää kauemmin kuin ohuen, kovan lasin jäähtyminen.

Vuonna 1612 venetsialainen Antonio Neri julkaisi ensimmäiset valmistusoppaat kristallilasin tekemiseen. Oppien levitessä ympäri Eurooppaa levisi kristallinvalmistuksen taito, joka siihen mennessä oli jäänyt osittain unohduksiin tai ainakin harvojen tiedoksi. Siihen asti kristallin valmistaminen oli ollut yleisempää Lähi-idässä kuin Euroopassa. Lähes jokaisessa maassa oli omaa kristallinvalmistustaan, mutta tunnetuimpia olivat itäeurooppalainen ja englantilainen kristalli. Edelleen tunnetuimmat kristallialan yritykset löytyvät näiltä alueilta, mutta koruntekijöitä kiinnostaa lähinnä itäeurooppalainen kristalli, koska nämä tehtaat valmistavat kristallihelmiä.

Kristallihelmet

Helmikauppojen valikoimissa ”kristalli” ei ole aina varsinaisesti kristallia, vaan sitä nimeä saatetaan käyttää myös samaan tapaan hiotuista lasihelmistä eli fasettihelmistä. Useissa verkkokaupoissa kristallit on jaettu kolmeen ryhmään: Swarovski, Preciosa ja kiinalainen kristalli (lue: muut valmistajat).

Pinnoittamaton biconi

”Tavallisia” 6 mm kristallihelmiä (biconeja).

Värillisiä biconeja

Kristalleista voidaan tehdä minkä värisiä hyvänsä.

Swarovski on itävaltalainen yritys, jonka perusti Daniel Swarowski vuonna 1895. Heidän kristallituotteensa ovat arvostetuimpia. Ne sisältävät peräti 32 % lyijyä, ovat kaikkein kirkkaimpia, monisärmäisimpiä, hionnan laadultaan parhaita, mutta myös kalleimpia. Viime vuosina yritys on laajentanut markkinoitaan vaatteiden ja koristeiden suuntaan lisäämällä tuotteisiin kristallielementtejä.

Preciosa on Tsekin tunnetuin kristallivalmistaja Böömin maakunnassa. Preciosan kristalli sisältää 30 % lyijyä, joten se on lähes yhtä lyijypitoista ja siten miltei yhtä välkehtivää kuin Swarovskin kristalli. Yritys on perustettu 1948, ja laatu on korkeaa. Vuosiluku hämää, sillä seudun kristallinvalmistuksen perinteet juontavat juurensa jo 1500-luvulle. Preciosan kristalli on selkeästi edullisempaa kuin Swarovskin, mutta käytännössä yhtä laadukasta, joten sen hinta-laatu-suhde tekee siitä varteenotettavan vaihtoehdon.

Kiinalaiset kristallit eli muiden valmistajien kristallit tulevat usein Kiinasta ja voivat olla melkein mitä tahansa. Tämä laji on varsin edullista, se on sen suurin ja ainoa etu. Suurin haitta on arvaamattomuus. Lyijymäärä voi olla mitä tahansa, särmiä voi olla vähän tai paljon. Jopa saman valmistajan samassa nauhassa olevat kristallihelmet saattavat olla erilaisia. Olen ulkomaisista verkkokaupoista löytänyt välillä oikein kauniita ja edullisia kristalleja. ”Toisinaan suap, toisinaan ei”, sanoisi savolainen.

Täytynee tässä yhteydessä vielä käsitellä strassi (rhinestone), joka on hiottua ja yleensä johonkin upotettua kristallinomaisesti välkehtivää kaliumlasia, mutta ei varsinaisesti kristallia. Menetelmän keksi itävaltalainen Joseph Strasser. Hänet tultiin tuntemaan timanttijäljitelmistään eli strasseista.

Kristallilasista voidaan myös tehdä pyöreitä helmiä, jotka päällystetään helmiäisellä. Tällöin nämä helmiäislasihelmet ovat likimain samanpainoisia kuin aidot helmet.

Lisäkimalletta kristalleihin saadaan pintakäsittelyillä. Yleisimpiä näistä ovat sinertävä AB eli Aurora Borealis (revontulet) ja hopeansävyinen CAL, Comet Argent Light. Yleensä vain puolikas helmestä on pinnoitettu. Jos selosteessa on merkintä 2x, se merkitsee että molemmat puolet on pinnoitettu.

AB-päällyste

Preciosan AB-päällystettyjä kristalleja.
Pikkukuvassa pallon muotoon aseteltuja strasseja.

Onko kristallien lyijy sitten vaarallista ihmiselle? Lyijy on vaarallista ihmiselle nieltynä tai hengitettynä, joten ihoa vasten lyijyhaitat ovat hyvin pieniä. Kristallituotteiden valmistajien mukaan juomalasejakin voi käyttää, sillä irrotakseen nesteeseen lyijy tarvitsee useita tunteja liotusta. Voisin kylläkin kuvitella, että vahvan alkoholin tai hiilihappojuoman juominen kristallilasista saattaisi hyvinkin liuottaa lyijyä jossain määrin. Kristallikorusta lyijyn saaminen, ainakin haitallisiin määriin asti, vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä.

 

Lähteet:
Bead & Button 4/2012
Kristalli – Suomen lasimuseon tutkimusjulkaisu
Wikipedia
Preciosa
Encyclopedia Britannica