Kotkan Meripäivät on lakumarkkinatapahtuma ja rellestysviikonloppu, jonka aikana joku välillä jopa kuolee – kuin paikallinen juhannus siis. Erikoisinta tapahtumassa lienee se, että vielä koskaan historiassa ei ole tainnut olla koleita ja tuulisia säitä meripäiväviikonloppuna, ainakaan kukaan ei myönnä sellaisista kuulleensa. Viime vuosina on ollut pari koleaa kesää, mutta niinäkin vuosina harvat lämpimät päivät ovat osuneet markkinoille. Viime vuonna tapahtumassa kävi yli 200 000 ihmistä ja se oli Suomen suosituin kesätapahtuma. Paikallisena asukkaana on vähän varaa jopa ihmetellä sitä, sillä tarjonta ei juuri poikkea vaikkapa Laitilan Munamarkkinoista, kokoluokka vain on suurempi.

Meripäivillä on kuitenkin myös kauniimpi puolensa, jota haluan tässä esitellä, siitä huolimatta että tänä vuonna sen puolen osallistuminen vaikutti olevan melko heikkoa. Niinä vuosina kun olen koruntekoa harrastanut, olen joka vuosi löytänyt jotain kivaa korutarviketta Meripäiviltä. Nyt korutarvikemyyjiä ei näkynyt, koruntekijöitäkin melko vähän. Parhaimpina vuosina käsitöiden ja korujen kauppiaita on ollut saman verran kuin keskikokoisilla kädentaitomessuilla, mutta tänä vuonna paikalle oli vaivautunut vain kourallinen. Syytä ei tarvinnut hakea kaukaa: käsityöläiset oli työnnetty hyviltä paikoilta meren äärestä pyörätielle, jonka erottaa muusta huvialueesta aita. Käsityökojut eivät ole enää kivasti reitin varrella, vaan niiden takia täytyy tehdä oma pieni kierroksensa. Vain muutama koru- ja käsityökoju oli entisillä paikoillaan, veikkaan että siirtymä liittyy jotenkin paikkojen hintoihin, ne ovat saattaneet nousta ja käsityöläisille on tarjottu edullista ja samalla huonompaa paikkaa aidan takaa. Moni on sitten laskeskellut, että reissu voi jäädä tappion puolelle ja jäänyt pois. Se on sääli. Kimalteen puutetta täytynee paikata Elvis-valokuvanäyttelyssä. Puvut säihkyvät ja tähti loistaa kirkkaana. Näyttelyn on tuonut Kotkaan itse Elviksen valokuvaaja Ed Bonja. Osuin paikalle, kun maanantaina sitä pystytettiin ja työnsin nokkani sisälle. Olen nyt kätellyt miestä, joka tunsi Elviksen. How cool is that!