Parhaat ideat ovat usein puoliksi vahinkoja. Kerran kuussa pyrin kertomaan blogissani yhden uuden korun teko-ohjeet. Aina ei ole aivan selvää, mistä ideat pulpahtavat. Usein ne tulevat silloin, kun on hetki joutilasta aikaa: ajan tuttua maantietä hiljaisen liikenteen aikaan ja annan ajatusten vaellella tai olen ulkona lenkillä tuulettamassa pääkoppaani. Toisinaan saan ajatuksen juuri ennen nukkumaanmenoa, kun huomaan valinneeni sen verran tylsän kirjan, ettei se onnistu pitämään mielenkiintoani tarinassa. Eikä ole harvinaista sekään, että näen jonkin mielenkiintoisen koruohjeen lehdessä tai netissä, mutta huomaan heti perään pohtivani, miten siitä voisi tehdä mielestäni vielä kauniimman.
Tämänkertaiselle korulle löytyy kerrankin ihan syntytarina. Katsoin Youtubesta Potomac Beadsin opetusvideon. Videossa opetettiin tekniikka, jossa ketju saatiin mutkittelemaan helmien välistä niin, että syntyi kaunis köynnösmäinen kuvio. Kuvan vasemmassa yläkulmassa on pätkä onnistunutta köynnöstä. Sain tehtyä suurin piirtein mallin mukaisen kappaleen, mutta huomasin, että kaulassa se ei käyttäytynytkään aivan toivotulla tavalla. Vanha tuttu painovoima teki omat tepposensa, tai ehkä korua olisi pitänyt kiristää tekovaiheessa huolellisemmin. Katselin kohtaa, joka ei käyttäytynyt niin kuin piti, ja tuumin: ”Mitä jos koko korun tekisi tarkoituksella sillä tavalla, joka alkuperäisessä korussa oli ’vika’?”. Tämän vuoden aikana olen saanut piiskattuani itseäni opettelemaan pari uutta tekniikkaa, etenkin supermonikäyttöisen oikean silmukan (right angle weave), jota hyödynsin vapaasti soveltaen uudessa kokeilussani. Lopputulos on ihan kiva, se näkyy ylimmässä kuvassa.
Tulevassa korubloggauksessa kerron ohjeet tähän. Tästä se ajatus lähti.
Edit: Ohjeet löytyvät tämän linkin takaa.
