Legenda siitä, kun Kleopatra helmen joi

Tämä tarina kertoo helmistä ja kahdesta rikkaasta ihmisestä. Toinen päähenkilöistä on Egyptin kuningatar Kleopatra, joka omisti maailman suurimmat aidot helmet ja oli teettänyt niistä upeat, kalliit helmikorvakorut. Toinen oli Rooman keisari Markus Antonius. Elettiin aikaa, jolloin Rooman valtakunta eli kukoistustaan ja Välimeren vastarannalla Egyptin mahti oli hiipumassa. Egyptiä hallitsi satumaisen rikas kuningatar Kleopatra, Rooman herruudesta kiistelivät Markus Antonius ja Octavianus. Octaviuksesta tuli myöhemmin Rooman keisari, jonka mukaan lokakuu on nimetty. Rooman valtakunnassa helmet olivat äärimmäisen haluttuja statussymboleita ja niiden hinnat kohosivat lukemiin, joilla ei ollut mitään tekemistä järjen kanssa.

Kleopatra oli maailman rikkain hallitsija ja Egyptin viimeinen kuningatar. Hänen suhteensa Markus Antoniukseen oli yleisesti tiedossa, ja nämä kaksi elivät ylenpalttisen tuhlailevaa elämää. Historioitsija Plinius kertoo tarinan, jonka mukaan Kleopatra löi vetoa Antoniuksen kanssa ja sanoi voivansa järjestää pidot, joiden hintalappu olisi 10 miljoonaa sestertiusta. Tarkkaa nykysummaa sille on vaikea laskea, mutta joka tapauksessa se oli valtava summa rahaa, kymmeniä miljoonia euroja ellei enemmän. Jotain kertoo se, että eräässä toisessa tapauksessa yhdellä helmikorvakorvakorulla saatiin rahoitettua kokonainen sotaretki.

Kleopatra järjesti pidot. Pidot olivat ylelliset jopa ylellisyyteen tottuneiden juhlijoiden mittapuulla, mutta varsinainen tuhlaus oli varattu jälkiruokaan. Tuohon aikaan paremmissa perheissä uskottiin, että helmen juominen viinietikan tai viinin seassa edistää ruuansulatusta, ja samankaltainen tapa oli käytössä keskiajalle asti. Tavallisesti juomaan sekoitettiin kuitenkin vähäarvoisia helmiä tai simpukankuoresta raaputettua helmiäistä. Tällä kertaa helmien laatu oli aivan jotain toista. Illallisvieraiden silmien alla Kleopatra irrotti helmen korvakorustaan, tipautti sen etikan (tai viinin) joukkoon ja kun se oli liuennut nesteeseen, hän joi sen. Hän tarjosi samanlaista annosta Markus Antoniukselle toisen korvakorun helmestä, mutta Antonius kieltäytyi häkeltyneenä Kleopatran uskalluksesta ja julisti hänet vedon voittajaksi.

Kuten hyvät tarinat, tämäkään ei ole aivan totta. Helmi kyllä liukenee etikkaan, mutta se kestää vähintään tunteja, usein päiviä. Nykyäänkin Youtubesta löytyy tämän tarinan irrottamina kokeiluja, jossa pyritään selvittämään, voisiko tämä tarina olla totta ja voiko helmi liueta etikkaan. Antiikin historioitsijat eivät aina pysyneet täysin totuudessa vaan pyrkivät kuvaamaan aikansa maailmaa, hallitsijoiden tuhlailevaisuutta ja kansan oloja tarinoilla, jotka olivat kuvaavia, vaikkeivät aina täysin tosia.