Kalevalaiset korut ja naiset kuuluvat yhteen. Virolahden kotiseutumuseossa on esillä historiallisten Kalevala-korujen näyttely, kun Kaakon Kalevalaisten kulttuuriyhdistys toi vitriineihin jäsentensä rakkaimmat korut. Kalevala-korujen perinteisempien mallien esikuvina ovat muinaissuomalaiset korut. Kulttuuriyhdistys Kaakon Kalevalaisten tehtävänä on vaalia perinteitä, että ne säilyisivät edelleen. Korut ovat nähtävillä kamarimusiikkiviikon ajan, viimeinen tilaisuus nähdä ne on 18.7.
Runoratsu.
Koruista moni on suunnittelija Germund Paaerin käsialaa, ja suunnittelijan pojanpoika Pekka Paaer on ollut mukana pystyttämässä näyttelyä. Kalevala Koru perustettiin, kun vuonna 1937 kirjailija Elsa Heporaudan johdolla ryhmä naisia halusi pystyttää patsaan suomalaisen naisen kunniaksi. Naiset valitsivat 40 mallia Kansallismuseon koruista ja teettivät niistä kopioita saadakseen patsasrahat kasaan. Koruista tuli heti suosittuja. Naiset perustivat Kalevalaisten Naisten Liiton, joka omistaa edelleen Kalevala Korun. Sodan puhjettua rahat käytettiin hädänalaisten auttamiseen patsaan sijaan. Patsaskin saatiin myöhemmin. Germund Paaer oli Kalevala Korun ensimmäinen korusuunnittelija. Kaakon Kalevalaiset on Kalevalaisten Naisten liiton jäsenyhdistys, joten Kalevala Korun korut ovat heille läheisiä.
Korunäyttelyssä ei ollut valitettavasti kymenlaaksolaiseen historiaan pohjautuvia koruja, mutta Karjalan koruja Imatralta Uhtualle oli näytillä. Koruista löytyi hannunvaakunalla koristellut korvakorut, tuttu kuvio esimerkiksi nähtävyyksien symbolina ja vanhasta 5 pennin kolikosta. Näyttelyä esittelemään saapuneet Ritva-Liisa Ripatti ja Helena Ahopelto kertoivat omat korusuosikkinsa. Tarinoista kävi ilmi hyvin se, että koru voi olla hyvin henkilökohtainen esine. Ripatin tärkein koru on Hämeen kääty, sillä hän on kotoisin Hämeestä. Kun oli tiedossa, että hän muuttaisi Kaakonkulmalle maatalon emännäksi, ystävät antoivat hänelle lahjaksi hämäläisemännän käädyn, jotta hän ei unohtaisi juuriaan. Ahopellolle taas tärkein koru on Illusion-risti, joka muistuttaa häntä poismenneestä läheisestä.
Ritva-Liisa Ripatti ja Helena Ahopelto, iloiset ja virkeät puuhanaiset, joilta eivät perinnetarinat lopu kesken.
Hämäläisen emännän kääty.
Illusion-risti.
Hannunvaakuna.
Alemman korun mallina on toiminut Nokian Tyrkkölästä 1000-luvulta oleva rintaneula.
Korujen lisäksi sain myös annoksen paikallishistoriaa, ja kotiseutumuseossa sitä oli hyvä esitellä kun vanhoja karttoja ja muuta aiheeseen kuuluvaa oli sopivasti esillä. Kaakon Kaksikko tarkoittaa Miehikkälän ja Virolahden kuntia. Ne olivat alkujaan samaa pitäjää, mutta miehikkäläläisten kirkkomatka oli varsin pitkä, ja niin Miehikkälään pystytettiin oma kirkko. Maallinen hallinto seurasi perässä ja kunta jakautui kahteen osaan. Läheinen yhteys on silti säilynyt, nykyään se näkyy palvelujen yhteisessä taakanjaossa. Kaakon Kalevalaiset kuuluivat aiemmin Kotkan-Haminan-yhdistykseen, mutta pitäjäkaksikon edustajien pitkä matka Kotkaan johti lopulta oman yhdistyksen perustamiseen. Yhdistyksen toimintaan kuuluu kaikenlainen kulttuuriperintöön liittyvä, he esimerkiksi pukeutuvat ”tuuletuspäivänä” kansallispukuun ja tekevät kulttuuriaiheisia retkiä.
Yhdistyksellä on samaan aikaan Rajasalissa myös ryijynäyttely. Virolahdella on muutenkin vilkas viikko, sillä hapanvelliä myydään vielä tämän viikon ja kamarimusiikkiviikolla järjestetään lukuisia konsertteja, sekä ilmaisia että maksullisia.
Mitä: Korunäyttely, esillä pääasiassa Germund Paaerin suunnittelemia historiallisiin koruihin perustuvia koruja.
Missä: Virolahden kotiseutumuseossa Pyterlahdessa, Museotie 133, lähellä Virojoen taajamaa.
Milloin: 10.-18.7.2015
Mitä maksaa: Pääsymaksu on vapaaehtoinen.
Räisälän koru Karjalasta.
Vasemmalla oleva solki on tehty Suotniemeltä löytyneen korun mukaan, oikeanpuoleinen Maarian Saramäestä varhaiselta viikinkiajalta olevan korun mukaan.
Lisätietoa:
