Alkukesästä tarjoutui mahtava tilaisuus päästä näkemään, mitä hevosen nahan alla on, kun Kymijoen Ratsastajat järjesti Iitissä hevosen ruumiinavaustilaisuuden. Kyseisen tamman omistaja päätti lahjoittaa ruumiin opetustarkoituksiin. Hän ei halua tietoon hevosen nimeä, ikää eikä muitakaan tietoja. Hevosta sai kuvata, mutta kuvien toivottiin olevan sellaisia, joista hevosta ei voida tunnistaa. Pyydänkin lukijoita heti alkuun, että jos tiedätte tapauksen, älkää sanoko siitä mitään. Kerrottakoon kuitenkin, että kuolinsyy eivät olleet suolistovaivat, vaan tässä artikkelissa tulee näkyviin terveen hevosen sisikalut. Paikka on Kuukson metsästysseuran maja Iitissä ja hevonen on lopetettu ampumalla noin 15 minuuttia ennen avausta. Hevosen avasi eläinlääkäri Anna Lehto.

Suolisto täyttää valtaosan vatsaontelosta. Hevosen mahalaukun koko on vain 10-15 litraa, suoliston tilavuus on 100 litran luokkaa. Eniten tilaa vie paksusuoli. Ohutsuoltakin on metritolkulla.

 

Hevosen-umpisuoli

Ensimmäisenä esiin tulee valtava umpisuoli, tyynyn kokoinen pussukka. Keltainen tavara ihon alla on rasvakerrosta. Tämä hevonen oli eläinlääkärin arvion mukaan ulkonaisesti sopivassa lihavuuskunnossa, ei mitenkään näkyvästi pulska, mutta silti silläkin on useamman sentin rasvakerros. Se kertoo siitä, että sitten kun hevonen alkaa näyttää pulskalta, rasvaa on jo paljon.

 

Hevosen-paksusuoli

Paksusuoli on nimensä mukaisesti paksua suolta. Suolistossa on kolme kapeikkoa, joihin massa pakkaantuu herkästi ja voi aiheuttaa ummetusähkyn. Taaimmaisin näistä (flexura pelvina) on kohta, jossa suoli tekee täyden U-käännöksen. Se on sen verran lähellä peräaukkoa, että sen kohdalla eläinlääkäri pystyy kädellä tunnustellen paikallistamaan tukoksen peräaukon kautta. Ratsastuksessa toisinaan kuuluva hölskyvä ääni johtuu paksusuolessa olevasta ilmasta.

 

Matkalla-kohti-hevosen-ohutsuolta

Ohutsuli roikkuu ligamenttien avulla ikään kuin vatsaontelon katosta kuin verhokappa tangossa. Ligamentti on paikoitellen sen verran liikkuvainen, että se kykenee paikoin kiertymään itsensä ympäri. Silloin verenkierto häiriintyy ja veri pakkautuu yhteen kohtaan. Se on erittäin kipeä tila, josta voi pahimmillaan seurata suolen kuolio.

 

Hevosen-ohutsuoli

Ohutsuoli on halkaisijaltaan pienempää kuin paksusuoli. Paksusuolen ja ohutsuolen yhtymäkohdassa on kapeikko, jonne saa helposti aikaiseksi tukoksen.

 

Hevosen-haima

Ohutsuolen alkuosan paikkeille sijoittuu myös haima. Normaalioloissa haima on varsin pieni ja huomaamaton. Haiman laajeneminen voi olla merkki tulehduksesta. Haimatulehdukset ovat hevosilla suhteellisen harvinaisia.

 

Hevosen-perna

Anna Lehto esittelee hevosen pernaa. Perna koostuu imukudoksesta, ja se on yksi tekijä immuunipuolustuksessa. Ihminen tai koira pärjää kohtalaisesti ilman pernaakin, mutta hevonen tarvitsee pernansa. Perna muodostaa ja varastoi punasoluja. Se on punasolutasku, josta hevonen vapauttaa niitä verenkiertoon silloin, kun se tarvitsee lisää hapenottokykyä eli punasoluja. Jos levossa olevalta hevoselta mitataan veren punasolujen osuus, tulos saattaa näyttää anemiaa, vaikka anemiaa ei olisi. Se on varastoinut ne pernaan. Rasituksen jälkeen saman hevosen punasolulukema on ihan toista luokkaa.

 

Hevosen-kohtu-ja-munasarjat

Hevonen oli tammapuolinen, mikä ilmeni siitä, että sen sisuskaluihin kuului kohtu ja munatorvet. Lehdon käsien kohdalla on hevosen munasarjat. Tamman kohdusta ei ruumiinavauksessa pysty näkemään, onko tamma koskaan varsonut. Yleisön joukosta esitettiin huomio, että kun suolisto vie noin kaiken tilan, on ällistyttävää miten tamman sisään voi vielä mahtua varsa tamman ollessa tiineenä. Tiineyden aikana suolisto painuu jonkin verran kasaan ja rasvakerros ohenee. Sen sijaan nisistä voi päätellä jotain varsomisista. Tammalla, joka ei ole koskaan varsonut, nisät ovat hyvin pienet.

 

Hevosen-nisäkudosta

Kun tamman utarekudos leikataan irti muusta ruumiista, se näyttää tältä. Utarekudoksessa on kennomaisia ontelorakenteita.

 

Hevosen-mahalaukku

Hevosen mahalaukku on kohtalaisen pieni. Mahalaukun pienuuden takia olisi ihanteellista, jos hevonen saisi syödä vähän ja usein. Toisessa reunassa on ruokatorvi, toisesta päästä lähtee ohutsuoli.

 

Hevosen-mahalaukun-sisäpinta

Eläinlääkärin avatessa mahalaukun sisältä paljastuu viimeinen ateria. Ruoho on jauhautunut hetkessä pieneksi silpuksi. Mahalaukun sisäpinta muodostuu kahdesta erilaisesta kudoksesta. Ruokatorven päässä on ihonkaltainen vaalea alue, jossa ei ole rauhasia. Punertava limakalvon peittämä alue on rauhasmahaa, joka tuottaa mahahapon ja ruoansulatusentsyymit mahaan.

 

Hevosen-mahahaava

Mahahaavat tulevat tyypillisesti kudostyyppien rajalle ja paikkaan, josta suoli lähtee. Siinä on näkyvissä mahahaavoja. Ohutsuolen alku on vaikea hoidettava.

 

Hevosen-mahan-eriasteisia-haavaumia

Punaiset jäljet ovat hevosen mahan eriasteisia haavaumia.

 

Pilkahdus-hevosen-vatsaonteloon-taustalla-näkyvä-tumma-puikula-on-munuainen

Hevosella on kappale, jota muilla eläinlajeilla ei ole: renolienaaliligamentti. Se on ligamentti (kiinnike), joka sijaitsee pernan ja vasemman munuaisen välissä. Munuainen on vatsaontelon katossa (kuvassa lähellä oikeaa reunan keskivaiheilla) ja perna sivummalla. Niiden välissä on ligamentti, jonka ympärille paksusuoli onnistuu toisinaan kiertymään. Tilan nimi on LDD eli left dorsal displacement (of colon).

 

Hevosen-munuainen

Hevosen munuainen. Vasen munuainen on taaempana kuin oikea, se tekee tilaa pernalle.

 

Hevosen-munuainen-halkaistuna

Halkaistu munuainen. Munuaisten keskellä on munuaisaltaat, jotka suodattavat ylimääräisiä aineita kehosta. Munuaiset osallistuvat virtsan muodostamiseen, ja virtsan tehtävä on viedä nuo ylimääräiset aineet kehosta. Munuaiset koostuvat kuorikerroksesta ja ydinkerroksesta.

 

Hevosen-maksa-kokonainen

Hevosen maksa. Munuaisten ohella maksa on tärkeä puhdistaja. Eläinlääkäri muistutti, että jos ihmisellä tai muulla olennolla on maksa ja munuaiset, mitään puhdistuskuureja ei tarvita. Hyvässä tapauksessa ne ovat vain rahanmenoa, huonossa tapauksessa työlllistävät maksaa ja munuaisia aiheuttaen enemmän haittaa kuin hyötyä. Eräs hirviporukan jäsenistä herkutteli sisäelimillä mielessään, kertoi miten kokkaisi ne. ”Suolaa pintaan ja pannulle”, hän totesi maksasta. Yleisöllekin alkoi vähitellen tulla nälkä.

 

Tämän jälkeen ruumiinavaus oli vatsaontelon osalta käsitelty. Ruho meni lihakoukkuun riippumaan, siitä irrotettiin nahka ja jalat. Jaloista eläinlääkäri piti samankaltaisen esityksen, kuori nahan ja näytti mitä jalan sisällä on. Olemme aiemmin tehneet vastaavan jutun jalan anatomiasta tässä blogissa. Sen jälkeen pääsimme katsomaan rintaonteloon, josta löytyy sydän ja keuhkot.

Hevosen-rintaontelo-takaapäin-ylösalaisin-katsottuna-Keskellä-keuhkot

Kurkistus hevosen rintaonteloon. Keskellä näkyvät kasaan menneet keuhkot. Hevonen on ikään kuin selällään, yläosassa näkyy vatsapuoli.

 

Hevosen-sydän-ja-keuhkot

Hevosen sydän ja keuhkot muodostavat kokonaisuuden. Veri käy keuhkoissa hapettumassa ja sydän pumppaa sen eteenpäin kudoksiin. Henkitorvi jakaantuu keuhkojen sisällä useiksi pieniksi keuhkoputkiksi kuin puun lehvistö. Hevosen keuhkot ovat valtavat, noin 50 litraa, sillä sen on kyettävä urheilusuorituksiin. Esimerkiksi lehmän keuhkot ovat paljon pienemmät, koska se on muutenkin rauhallisempi lompsottelija. Eläinlääkäri Anna Lehto vinkkasi YouTubesta löytyvästä dokumentista Inside Nature’s Giants, jossa hevosen keuhkot otetaan esiin ja täytetään, jolloin tulee esiin niiden valtava koko. Normaalisti keuhkokudos on hyvin joustavaa, minkä ansiosta se pystyy tyhjentymään ja täyttymään. Puhkurissa eli astmassa joustavuus häviää. Hevosella on toisessa keuhkossa kaksi lohkoa ja toisessa kolme.

 

Hevosen-henkitorvi-haarautuu-keuhkoputkiksi

Tässä on kohta, jossa henkitorvi haarautuu kahdeksi keuhkoputkeksi. Kumpikin keuhkoputki vie keuhkoon, jossa ne putket jakaantuvat useiksi pieniksi keuhkoputkiksi.

 

Hevosen-sydän

Hevosen sydän. Tällä hevosella vaikuttaisi olevan keskikokoinen tai hieman pienempi sydän. Siitä voidaan päätellä, että hevonen on saanut viettää melko rauhallista elämää. Reikä vasemmalla on aortta, sen läpimitta on 4-5 cm. Sydämessä on neljä osastoa. Kammio-osa pumppaa verta, joten sen täytyy olla lihaksikas. Eteinen on ohutseinäisempi. Hevosen leposyke on 20-40 lyöntiä minuutissa, sykemaksimi jopa 250. Hevosella on siis atleetin kapasiteetti, sen sydän pystyy pumppaamaan hirvittäviä määriä verta tarvittaessa. Jos urheiluhevonen kuolee äkillisesti, tavallisin syy on aortan repeämä. Läpät säätelevät veren virtaussuuntaa. Lehdon mukaan hevosilla ei juurikaan ole hoidettavissa olevia sydänvikoja. Jos sydänvaivaa on, se on joko sellainen ettei se haittaa elämää tai sitten hevonen joudutaan lopettamaan.

 

Poikkileikkaus-hevosen-kaulan-lihaksista-kun-pää-on-irrotettu

Päätämme raportin ruumiinavauksesta kuvaan kaulan poikkileikkauksesta.