Vuoden alkupäivinä eläinlääkäriketju Evidensia ilmoitti, että se luopuu kokonaan ketjun hevosklinikoista. Hevosurheilun tietojen mukaan ”ketjuuntuminen on tuonut asiakkaiden keskuudessa kalliin palvelun mainetta”. Hevosenomistajat haluavat mieluiten ostaa palvelunsa yksityisyrittäjiltä. On mahdollista, että Evidensia myös haluaa maksimoida voittonsa ja hevosklinikka on resurssisyöppö, jonka kate jää omistajien mielestä liian ohueksi.
Evidensialla ei ole ollut hevosklinikkaa Kymenlaaksossa. Kouvolassa toimii tätä nykyä kaksi varsin erilaista hevosklinikkaa. Kymenlaakson Hevosklinikan eläinlääkäri Taina Sjöberg arvelee, että ketjuuntuminen toimii lemmikkien lääkäripalvelujen kohdalla paremmin, hevosilla ei niinkään. Kymenlaakson Hevosklinikka on toiminut samalla paikalla Kouvolan raviradan kupeessa, keskustan tuntumassa, yli 30 vuoden ajan.
– Hevosalalla on pitkät perinteet siinä, että hevosklinikat ovat yksityisiä toimijoita. Asiakkaat tuntuvat vieroksuvan ketjuklinikkaa, Sjöberg sanoo.
Mitä ei voi siirtää turvaan, pitää pultata lattiaan. Turvallisuus ennen kaikkea. Kuvassa on pakkopilttuu, joka sai avajaispäivänä hoitaa myös pöydän virkaa.
10 kilometrin päässä keskustasta sijaitsevassa entisessä kyläkoulussa on kolmen vuoden ajan toiminut eläinlääkäriasema Aitovet, jonka kuudesta eläinlääkäristä kaksi on koko ajan toiminut pääasiassa hevosten parissa. Hevosille klinikkatiloja ei ole tätä ennen ollut, vaan eläinlääkärit ovat tehneet tallikäyntejä. Uuden klinikan avajaiset pidettiin tammikuussa 2018. Tässä yhteydessä eläinlääkärit saivat käyttöönsä ”eläinambulanssin” eli ilmastoidun hoitoauton, jossa voidaan säilyttää lääkkeitä ja tarvikkeita.
– Tallitiloissa voi tehdä vain rajallisesti hoitotoimenpiteitä, ja Aitovetin eläinlääkärit ovat joutuneet lähettämään hevoset mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten muualle, kertoo Aitovet Oy:n osakas, klinikkaeläinhoitaja Katja Väkiparta yrityksen uuden hevosklinikan lähtökohdista.
Aitovetin leikkaussali oli vielä avajaispäivänä pehmustamatta. Eläinlääkärit Soile Pakkanen ja Anna Lehto jatkavat tallikäyntejä kuten ennenkin.
Näin ollen hevosklinikka on eräänlainen asiakaskäynnin jatke. Asiakkaat haluavat mieluummin pitää saman eläinlääkärin koko hoitoketjun ajan ja yritys haluaa toki hoitaa potilaat loppuun saakka itse kuin lähettää muualle, joten syntyi ajatus oman hevosklinikan perustamisesta.
Väkiparta itse työskentelee pien- että suureläinpuolella, hevosia hoitavat eläinlääkäri Anna Lehto sekä hevoseläinlääkäri ja tuleva eläinlääketieteen tohtori Soile Pakkanen. Väkiparta kuvailee hevospotilaita herkiksi olennoiksi, joiden dna:ssa on niin voimakas pakoreaktio, että sitä ei voi millään lääkityksellä poistaa. Jos hevonen tuntee olevansa satimessa, sen ensimmäinen reaktio on yrittää poistua paikalta keinoja kaihtamatta.
– Tästä syystä kaikki tutkimuslaitteet ovat pyörien päällä ja niitä säilytetään viereisessä huoneessa, että hevonen ei pillastuessaan pääse hajottamaan niitä, selittää Väkiparta.
Turvallisuussyistä tätäkin röntgenlaitetta säilytetään hevosten ulottumattomissa.
Klinikan asiakaskunnassa on karkeasti ottaen yhtä paljon hevosia ja poneja, niiden vaivat vain ovat hieman erilaisia. Hevoset telovat jalkojaan useammin kuin ponit, poneilla taas on ”ahneiden ongelmia” eli kaviokuumetta ja muuta ruokintaperäistä vaivaa.
Kymenlaakson Hevosklinikkaa uusi tulokas ei pelota. Kilpailu on sähköistynyt, ja suurimpia voittajia tässä yhtälössä lienevät Kouvolan seudun hevosenomistajat. Raviradan klinikan potilaista osa tulee melko kaukaakin; niin paljon he luottavat paikan eläinlääkärien ammattitaitoon.
– Keskitymme entisestään leikkaussalitoiminnan kehittämiseen, ja olemme saaneet joukkoomme kokeneen hevoskirurgin, Timo Paanasen, sanoo Taina Sjöberg Kymenlaakson Hevosklinikalta.
Molemmat klinikat uskovat Kymenlaakson laajan hevoskannan riittävän siihen, että pieneen kaakkoissuomalaiseen hevoskaupunkiin mahtuu kaksi klinikkaa.
Hevosenomistajat välittävät eläinlääkintäpalveluista, joita on saatavilla silloin, kun niitä kipeimmin tarvitaan. Kattavilla aukioloajoilla – etäisyydellä, jonne kuljetettaessa hevonen ei ehdi kuolla käsiin, eikä sille aiheuteta kohtuuttomia kärsimyksiä. Valitettavan harvoin – varsinkaan vakavat sairastumiset tapahtuvat arkipäivänä virka-aikaan. Itselleni on ainakin aivan yhdentekevää, onko palveluntarjoaja ketju vai yksityinen yritys. Uskon myös, että asiakkaita riittää molemmille klinikoille, myös muualta tuleville. Eihän Etelä-Karjalassakaan ole klinikkaa lainkaan.
Onhan niin, että paras eläinlääkäri on se, joka on hätätilanteessa saaavilla. Vasta isommissa kaupungeissa on varaa valita ketjun ja itsenäisen yrittäjän välillä.