Ylämaan jalokivimessut keräävät kivi-ihmiset yhteen

Ylämaa seisoo kivijaloilla. Nykyisin Lappeenrantaan kuuluva pitäjä on Suomen johtavia kiviteollisuusalueita. Ylämaan graniitti muodostaa yli puolet Suomen rakennuskiviviennistä, ja alueella on merkittävä spektroliittiesiintymä. Siksi ei ole mikään ihme, että juuri Ylämaalla on järjestetty kivimessut 1980-luvulta lähtien. Messut järjestetään joka vuosi viikko juhannuksen jälkeen, ja ne ovat ainoa korukiviin keskittynyt tapahtuma Suomessa. Messujen johtaja ja jalokiviyhdistyksen puheenjohtaja Esko Hämäläinen on entinen Ylämaan kunnanjohtaja, ja tässä ominaisuudessa hän on päässyt yhdistämään kiinnostuksensa kiviin ja ollut samalla tekemässä Ylämaasta todellista kivikylää. ”Pohjoismaissa järjestetään vuosittain 70 jalokivimessut, joista nämä ovat suurimmat. Jokainen kivitapahtuma on hieman erilainen. Yhteistä niille on, että ne ovat syntyneet kiviteollisuuspaikkakunnille ja niissä on voimakkaasti mukana paikallinen kivilaji ja kiviteollisuus. Meidän messuillamme on joka vuosi vaihtuva painotus, vaikka jokavuotiset vetonaulat pitävätkin pintansa”, Hämäläinen kertoo. Näitä vetonauloja ovat tunnistuspalvelu ja ”aarteenetsintä”, jossa lapset ja aikuiset voivat täyttää hiekkalaatikon ääressä pikkuämpärin hiekalla yhden euron maksua vastaan. Hiekan joukkoon on siroteltu korukiviä, ja ämpärillinen siivilöidään sen jälkeen. Löytyvät kivet saa pitää itse. Jalokiviyhdistyksen tavoitteena on, että nämä kivet toimisivat kivikiinnostuksen herättäjänä. Hiekkalaatikon vieressä on ilmainen korukivien tunnistuspalvelu. Asiantuntijalle voi viedä hiekkalaatikosta löytyneitä tai omia kiviään, jos haluaa tarkistaa niiden aitouden tai ei tiedä, mitä kiveä oma koru on.

Ylämaan oma kivi, spektroliitti. Spektroliiti kuuluu labradoriitteihin, mutta on tavallista labradoriittia vaikuttavampi siksi, että sen emäkivi on musta. Värit korostuvat mustaa taustaa vasten.

 

Kivien lisäksi nähtävillä oli mineraaleja, kuten rikkiä.

 

Meripihkaa Puolasta.

Ylämaan korumessuilla käy vuosittain 4000-7000 kivistä kiinnostunutta. Huippuvuodet ajoittuivat 1990-luvun alkupuolelle, jolloin kotimainen koruteollisuus oli voimissaan ja Ylämaalla kävi viikonlopun aika yli 10 000 messuvierasta. 40 vuotta kiviseppänä työskennellyt ylämaalainen Hannu Heinonen kertoo, että suomalaisen koruteollisuuden kruununjalokivet Kalevala Koru ja Lapponia Jewelry valmistavat nykyään tuotteita paljon myös ulkomailla. ”Suomalaisia myyjiä on messuilla nyt vähemmän, koska koruseppä on valitettavasti auringonlaskun ammatti. Koulutuslinjoja on lakkautettu Suomessa ja eläkkeelle jäävien tilalle ei tule uusia tekijöitä. Kiinnostus korukiviin ei ole katoamassa, kivikerhoja on ympäri Suomea ja kivi kiinnostaa harrastuksena. Ulkomailta saa käsiteltyä kiveä halvemmalla kuin Suomesta.”

Korukivet vaikuttavat olevan korukäsitöiden miehinen alalaji. Siinä missä tavallisilla käsityö- ja korumessuilla useimmat näytteilleasettajat ovat naisia, täällä ainakin puolet on miehiä. Korukivistä voi tehdä melkein mitä vain koristeista käyttöesineisiin. Tämän lisäksi moni on ihastunut tiettyyn kivilajiin ja joidenkuiden mielestä kivillä on erityisiä hoitavia ominaisuuksia. Kiviä löytyy sekä käsittelemättömänä että hiottuna. Koruharrastajan näkökulmasta harmillisen harvassa kivessä oli valmiina reikä.

Kiviä ilman reikiä.

 

Kivestä tehtyjä astioita.

 

 

 

Perhonen kävi ihmettelemässä hiomattomia kiviä.