Ellikki ei ole tekemässä uutta aluevaltausta, vaikka aiheemme poikkeaakin totutusta jo toisen kerran saman vuoden aikana. Liikumme jälleen valokuvauksen saralla ja se tarkoittaa sitä, että kynä on päätynyt herra Ellikin käteen.
Aikaisemmassa kirjoituksessani päädyin seuraavaan tiivistykseen: Hyvä kamerarunko ja keskinkertainen objektiivi on usein huonompi yhdistelmä kuin keskinkertainen runko ja hyvä objektiivi. Toki löytyy ihmisiä, jotka ovat toista mieltä, mutta tämänkertainen kokemukseni on vain vahvistanut omaa näkemystäni. Seuraavassa kerron miksi.
Eräs toiveeni täyttyi saatuamme Focus Nordicilta lainaksi Tamronin 70-200/2.8 Di VC USD –objektiivin. Tamronin tai muunkaan valmistajan huippuobjektiiveja en ole aikaisemmin päässyt kokeilemaan, mutta tämä putki oli kiinnittänyt huomioni jo kuukausia sitten ja olin innoissani saatuamme sen käyttöömme. Että miksikö? Katsokaapa vaikka Flickristä tällä objektiivilla otettuja kuvia. Putken perässä on ollut tietysti hyvin monenlaisia kameroita ja kuvia on myös käsitelty, mutta jonkinlainen mielikuva syntyy varmasti.
Miten laatuobjektiivi soveltuu kroppikennoisen eli halvemman luokan järjestelmäkameran kaveriksi?
Ellikin käytössä on ollut jo muutaman vuoden Nikonin D3100 + kittilinssi. Se on ensimmäinen järjestelmäkameramme ja harkittu järkiostos kuvaamisen syvempää opettelua varten. Oppia on haettu ja omaksuttu. Moni vastaavassa tilanteessa oleva miettiikin, päivittääkö kamera uuteen?
Jos aikomuksena on hankkia vain uudempi kroppikennoinen kamera, niin vastaukseni on EI. Tekniikka kehittyy kyllä koko ajan, mutta kroppikenno on kroppikenno, vaikka voissa paistaisi. Kameran ostajan mielikuvissaan toivoma parannus kuvalaadussa ei todellisuudessa todennäköisesti ole niin suuri, että vaihto kannattaisi.
Järkevämpää olisi hyvään optiikkaan panostaminen, mikäli harrastustaan haluaa viedä askel askeleelta eteenpäin. Todella kaukonäköinen harrastaja hankkii jo tässä vaiheessa objektiivin, joka on yhteensopiva myös toisen tulevaisuuden hankinnan, täyden kennokoon kameran, kanssa. Kokeiltava putki on juuri sellainen. Kallishan tuo toki on, hintalappu ulottuu toiselle tuhannelle. Toisaalta Nikonin ja Canonin vastaavista malleista saa pulittaa vielä useita satoja enemmän.
Täydelle kennokoolle suunniteltu objektiivi käyttäytyy hieman eri tavalla kroppikennokamerassa. Kuvakulma on kapeampi, syväterävyys on erilainen ja muutkin asiat muuttuvat. Näistä asioista voisi kirjoittaa vaikka omat juttunsa, mutta jätettäköön se valokuvaussivustojen huoleksi. Toivon, että jokainen kalliimman optiikan hankintaa tosissaan harkitseva on jo selvittänyt nämä asiat itselleen. Omalla kohdallani olen tullut tilanteeseen, jossa tiedostan nykyisen kameramme rajoitteet. Paremman optiikan avulla voin venyttää rajoja vielä pidemmälle.
Testikuvat
Normaalisti kahden näin erilaisen objektiivin vertailussa ei olisi mitään järkeä. Se olisi epäreilu. Sama kuin vertaisi perunoita päärynöihin. Ainoa tavoitteeni on kirkastaa lukijan mieleen ajatus siitä, kuinka suuren eron kuvien laatuun voi saada jo pelkästään objektiivia vaihtamalla.
Artikkelin testikuvia ei ole käsitelty skaalausta ja/tai rajaamista enempää. Kaksi kuvaa on otettu kittiputkea käyttäen sekä kaksi Tamronilla. Kuvat on otettu sisätilassa, samassa valaistuksessa, samaa manuaalista valkotasapainoasetusta ja aukkoarvoa käyttäen. Ero objektiivien ulottuvuudessa on korvattu siirtämällä kameraa lähemmäs kohdetta kittiputkea käytettäessä. Kittiputken kanssa käytettiin kolmijalkaa, Tamronilla kuvattiin käsivaralta, mutta kuvanvakaajaa käyttäen. ISO-arvon ja valotusajan valinta annettiin kameran päätettäväksi. Tarkennuspiste on kohdistettu Ransun nenään. HUOM. Kuvien normaalia suuremmasta tiedostokoosta johtuen on suositeltavaa, että niitä tarkastellaan muulla kuin mobiililaitteella. Kuvat aukeavat uuteen välilehteen/ikkunaan.
Ensimmäisissä kuvissa kohde valaistiin edestä vasemmalta, takaa oikealta, ylhäältä ja oikeanpuoleisesta ikkunasta kajasti sateisen iltapäivän valoa. Valaistuksen värilämpö on 5600 Kelviniä.
[/fusion_imageframe]
[/fusion_imageframe]
[/fusion_imageframe]
[/fusion_imageframe]Tulos: Kamera valitsi molempien kuvien valotusajaksi 1/125s. Kittiputken ISO-arvoksi valikoitui 2000 ja Tamronin 2800. Tamronin terävyys kuvan keskialueella on selvästi parempi. Myös värit toistuvat luonnollisempina.
Toisessa kuvasarjassa valot sammutettiin. Kohdetta valaisee ainoastaan ikkunasta tuleva valo.
[/fusion_imageframe]
[/fusion_imageframe]
[/fusion_imageframe]
[/fusion_imageframe]Tulos: Kamera valitsi kittiputken valotusajaksi 1/60s ja Tamronille 1/50s. ISO-arvon kohdalla molemmat saivat saman lukeman 2EV yli 3200. Näin suuri arvo on jo nykyisen kameramme äärirajoilla ja kuva sen mukainen. Molemmissa kuvissa on selkeää kohinaa, mutta Tamron on silti hieman selkeämpi. Keskialueen terävyys on edelleen parempi.
Mennään ulos ja tehdään vielä yksi testi. Suljinajaksi asetettiin 1/640s, molempien objektiivien kuvanvakaaja kytkettiin päälle ja kuvat otettiin käsivaralta. Muut asetukset annettiin kameran päätettäviksi.
[/fusion_imageframe]
[/fusion_imageframe]
[/fusion_imageframe]
[/fusion_imageframe]Tulos: Tamronille valikoitui asetuksiksi ISO 100 / f 5 ja kittiputkelle ISO 140 / f 5.6. Tarkennuspiste on kohdistettu keskimmäisen pylvään alaosan koristeeseen. Kivipintojen yksityiskohdat piirtyvät Tamronilla selvästi tarkemmin. Tämä ei liene kenellekään yllätys. Laatuoptiikka antaa vanhemmallekin kameralle oivan piristysruiskeen.
Laitetaan vielä yksi kuva, joka kertoo kaiken. Kuva näyttää varsin tarkalta, jopa 100 prosentin suurennoksessa.
[/fusion_imageframe]
[/fusion_imageframe]Heppablogissa julkaistaan neljä juttua, joiden kuvauksissa käytetään tätä objektiivia. Juttulinkit lisätään tälle sivulle niiden valmistuttua.
Tamron mukana matkassa osa 1 – Kansallinen poninäyttely
Tamron mukana matkassa osa 2 – Aasi on aasin paras kaveri
Tamron mukana matkassa osa 3 – Turnajaiset Kouvolassa eli keskiaikaista sirkushupia
Tamron mukana matkassa osa 4 – Korkeasaaren ihastuttavat villihevoset
Yksi on varmaa – Ellikin seuraava kuvauskaluston päivitys kohdistuu optiikkaan, ei kameraan.
Oikein mielenkiintoinen postaus, kuten myös edellinen valokuvausta käsitellyt teksti! Edellistä valokuvauspostausta lukiessani jo älähdin mielessäni, mutta jätin kommentoimatta. Nyt sama älähdyksen aikaansaanut lausahdus tuli jälleen vastaan: ”Hyvä kamerarunko ja keskinkertainen objektiivi on usein huonompi yhdistelmä kuin keskinkertainen runko ja hyvä objektiivi.”
Minulla on hyvin vähän henkilökohtaista kokemusta eri järjestelmäkameroista. Minulla on kuitenkin käytössäni miehen lähes 10 vuotta vanha croppikennoinen Canon EOS 350D ja objektiivina yhtä vanha Tamronin AF 18-200mm F/3.5-6.3 XR Di II LD Aspherical [IF] MACRO sekä keväällä hankkimani täyskennoinen Canon EOS 6D ja siihen juuri hevoskuvausta silmällä pitäen hankittu Canon EF 70-200mm f/2.8L IS II USM. En ole vielä saanut aikaiseksi kokeilla Canonin putkea croppikennoon yhdistettynä, mutta Tamronin vanha putki on kyllä ollut kiinni täyskennossa. Vanhan Canonin kanssa en ollut Tamroniin oikein tyytyväinen: parhaimmillaan jälki oli kaunista ja valokuva kuin pehmeärajainen taideteos (usein ne pääkuvat), mutta kaipasin kuviin lisää terävyyttä ja kohteen selvää erottumista taustasta. Lisäksi liikekuvien kanssa oli vähän niin ja näin. Tältä pohjalta tutkimme mieheni kanssa, miten päivittää kuvauskalustoa. Hyvin pian tulimme siihen tulokseen, kuten sinäkin kirjoitit, että toista croppikennoa ei meille hankita vaan seuraava runko on kyllä sitten täyskenno. Objektiivin valitseminen olikin huomattavasti vaikeampaa ja oma tarinansa.
Kokemukseni perusteella kuitenkin uskallan väittää, että riittävän hyvän rungon kanssa melkein millä tahansa objektiivilla saa hyvää jälkeä. Sitä en osaa sanoa, kumpi on loppupeleissä parempi yhdistelmä, hyvä runko + keskinkertainen objektiivi vai keskinkertainen runko + hyvä objektiivi, mutta olen kyllä nähnyt tuota Canonin putkeani myös croppikennoisiin yhdistettynä (valitettavasti aina ei ole saatavilla tietoa, mistä tarkalleen ja siten myös kuinka vanhasta cropista kyse), eikä jälki ole aina vakuuttanut: rungolla on siis myös suuri vaikutus lopputulokseen. Omasta puolestani suosittelen kyllä lämpimästi täyskennoista runkoa ja sen kaveriksi laadukasta objektiivia, jos sellaiselle kokee tarvetta ja jos vain tällaisten hankkimiseen on mahdollisuus: kuten ratsastuksessa, rahalla saa ja hevosella pääsee, ja laadukkuus välineissä voi tosiaankin avata aivan uusia ovia – myös tällaiselle vasta valokuvausta opettelevalle kuten allekirjoittanut :)
Kiitos tästä postauksesta, seuraavaa valokuvausaiheista tekstiä odotellessa! :)
Kiitos mielipiteestäsi.
Jokainen katsoo asioita omalta kannaltaan ja mielipiteitä on varmasti yhtä paljon kuin kuvaajiakin. Kuvaus on harraste, jonka tuloksien tarkastelu menee pitkälti makuasioiden puolelle ja niistähän ei tunnetusti kannata kiistellä.
t. herra E