Huomasin juuri, että olen tasan vuosi sitten julkaissut listan kaikkien aikojen luetuimmista jutuistani eli 23.12.2013 alkaen. Niinpä päähäni pälkähti ajatus, että olisipa hauska tehdä samanlainen juttu ja katsoa, onko mikään muuttunut. Suurin muutos taitaa olla, että johtopaikka on vaihtunut. Liisa Harmosta kertova juttu piti johtopaikkaa pitkään, kunnes diasteemajuttu meni sen ohi. Pari uutta nousi top-kymppiin, tilaa joutuivat tekemään hevosen hierontaohjeet, Arvi & Valko, oikeinkirjoitusopas ja Peggy Brown. Viimevuotiseen listaan pääset klikkaamalla tästä.

  1. Diasteema 15 909 lukukertaa
  2. Yksintarhaus 15 1153 lukukertaa
  3. Liikunta ehkäisee vammoja 14 817 lukukertaa
  4. Hevosen sairaudet 11991 lukukertaa
  5. Epäsopivia satuloita 10 653 lukukertaa
  6. A necklace called Violetta 10 378
  7. Kuolaimen aiheuttamat vauriot 7 374 lukukertaa
  8. Kiintymyssuhdeteoria 6 182 lukukertaa
  9. Tasapaino on lihaskuntoa 5 763 lukukertaa
  10. Carde: Kuin Mäkkärissä söisi 5591 lukukertaa

Entäpä sitten tämä juuri kulunut huhtikuu? Tätä kirjoittaessa blogissa on käynyt päälle 15 000 yksilöityä kävijää. Kuukauden aikana julkaistuista jutuista te arvioitte kiinnostaviksi seuraavat tekstit.

  1. Kipuilmeet 2 336 klikkiä
  2.  Pararatsastaja Taina Teittinen 1 490 klikkiä
  3. Aira Toivola 1 390 klikkiä
  4. Le Petit Amour 1 373 klikkiä
  5. Mikko Mäentausta 1165 klikkiä

Teidän mielestänne sellaiset aiheet kuin pintelin käyttäminen rannetukena, bloggaajien ansiotulot tai tietosuoja-asetus eivät olleet erityisen kiinnostavia. Yleisesti osa flopeista on sellaisia, että tiedän jo etukäteen etteivät ne kiinnosta muita kuin minua itseäni. Se ei haittaa, koska koko homman juju tässä on, että haluan kirjoittaa siitä mikä itseäni kiinnostaa. Usein ne kiinnostavat teitäkin. Toiset jutut sitten floppaavat muuten vaan tai ajankohta on väärä. Esimerkiksi vapunaatto, jolloin voi olla muuta tekemistä. Kolmannet ovat niitä ressukoita, jotka ovat sinänsä kiinnostavia tekstejä, mutta tunaroin ne mitäänsanomattomalla otsikolla. Eilen julkaistusta shetlanninponeja käsittelevästä tekstistä ei vielä tiedä, mihin se asettuu. Otsikko ei ollut mikään maailman paras, mutta shettikset kiinnostavat ponisteja.

Halusin sanoa, että kiva kun olette mukana ja olette jaksaneet lukea näitä juttuja. Kiitos. Palkkaahan tästä ei saa, mutta palkitsevaa se on silti. Olen oppinut ihan hirveästi, ja minulla on edelleen valtavasti opittavaa. Usein menenkin haastatteluun sillä asenteella, että menen kuulemaan mitä kokeneemmilla on sanottavaa. Saatan sanoa suoraan: ”En tiedä tästä mitään, mutta minua kiinnostaa. Kerro, minä kuuntelen.” Ja aika mielellään ihmiset kertovat, kun tulee joku joka haluaa kuulla.